EU-maiden koronarokotuksia hallitsee yhä suuremmin Pfizer/BioNTechin mRNA-rokote, joka nyt on saanut pysyvän myyntiluvan nimellä Comirnaty (aika kauhea nimi!). Jo nyt EU on hankkinut Pfizer / BioNTechin rokotetta 600 miljoonaa annosta. Kakkosena on Modernan mRNA-rokote noin puolelle tästä määrästä. Adenovirusvektorirokotteet AstraZeneca ja Johnson&Johnson ovat selvästi jäljessä ja Novavaxin proteiinirokote lähinnä symbolinen.
Vastaisuudessa BioNTechin valta-asema vain kasvaa. EU on varannut vuosille 2022-2023 900 miljoonaa annosta lisää ja tämän päälle toisen 900 miljoonan annoksen option, mikäli tarvitaan erillistä rokotetta jotain uutta varianttia vastaan. Tämän lisäksi vain Modernan mRNA-rokotetta on varattu ensi vuodelle 150 miljoonaa annosta, mutta muita ei lainkaan.
Alku oli paljon kirjavampi. EU ei halunnut laittaa kaikkia munia yhteen koriin ja hajautti ennakkotilauksiaan usean tyyppisille rokotteille ja useisiin maihin, kuitenkin Eurooppa-painotteisesti. Listalla ovat olleet paitsi adenovirusvektorirokotteet (AstraZeneca ja Johnson&Johnson), myös proteiinirokotteet (GSK/Sanofi), kokovirusrokote (Valneva) ja vielä yksi mRNA-rokote (CureVac). Tilauslista oli valmisteltu olemaan tasapuolinen usealle eurooppalaiselle rokotevalmistajalle, eli mukana oli varmasti myös kauppapolitiikkaa.
Nyt kuitenkin BioNTech/Pfizerin rokote on valikoitunut lähes yksin. Miten rokote pääsi tähän asemaan? Se oli nopea ja ensimmäisenä saatavilla. Jopa kansallismieliset britit aloittivat rokotukset joulukuussa 2020 tällä ”saksalaisella” rokotteella. Siihen mennessä oli osoitettu teho 95% (kuten myös Modernan rokotteella), joka oli hämmästyttävän korkea. Etukäteen puhuttiin, että 50% olisi riittänyt hätätilarekisteröintiin. Rokote vaati (ja vaatii) edelleen pitkäaikaisen säilytyksen alle -60°C lämpötilassa, mikä teki siitä suoralta kädeltä kehittyneen maailman rokotteen.
Tärkein asia on varmaan turvallisuus. BioNTech/Pfizerin rokotteeseen ei kukaan ole kuollut tai siitä pysyvästi vammautunut. Tämä on toista kuin Ad-vektorirokotteiden aiheuttamat aivoveritulpat ja myös kuolemat. Vaikka nämä ovat harvinaisia (1:100 000 ja 1:1 000 000), ei ole hauskaa kuulla selittelyjä EMA:lta ja muilta viranomaisilta, että hyödyt ylittävät haitat. Pfizer/BioNTechin kohdalla tätä keskustelua ei tarvitse käydä.
Tavallisia rokotteiden sivuvaikutuksia Pfizer/BioNTechin rokote toki aiheuttaa. Niitä on koko liuta, mutta niihin ei kuole ja ne menevät ohi. Viime aikoina puheena ollut myokardiitti voi liittyä Comirnatyynkin, mutta on yleisempi Modernan Spikevaxin jälkeen (tosin silloinkin harvinainen, Suomen luku on 4 per 100 000). Liekö syynä Pfizer/BioNTechin rokotteen pienempi annos eli 30 µg mRNA:ta Modernan 100 µg vastaan.
Ehkä BioNTech oli alun perin onnekas myös annoksen valinnassa. Curevac yritti kehittää kilpailevaa mRNA-rokotetta, mutta sen teho osoittautui riittämättömäksi. Curevacin rokote sisälsi vain 12 µg mRNA:ta.
BioNTechin nousu johtavaksi koronarokotevalmistajaksi on uskomaton menestystarina. Yhtiön perusti saksanturkkilainen tutkijapariskunta Uğur Sahin ja Özlem Türeci vuonna 2008. Firmalle ja tutkijoille on kertynyt paljon tietoa mRNA:sta. Potentiaalisia tuotteita on parikymmentä, mutta ei yhtään myynnissä. Kun SARS-CoV-2 ilmaantui ja sen genomi kuvattiin tammikuussa 2020, Uğur Sahin määräsi kaikki muut projektit keskeytettäväksi ja koko yhtiön henkilökunnan keskittymään tähän uuteen virukseen ja mRNA-rokotteen kehittämiseen sitä vastaan.
Loppu on historiaa. Menestyksellisten eläinkokeiden jälkeen BioNTech ryhtyi yhteistyöhön lääkejätti Pfizerin kanssa ja pääsi nopeasti tekemään rekisteröintiin välttämättömät ihmiskokeet. Tulokseen pääsy on vaatinut tietotaitoa ja työtä sekä varmaan vähän hyvää onneakin.
Nyt BioNTech voi keskittyä vanhojen ja muiden uusien tuotteiden kehittämiseen. Myös mRNA tekniikkaan perustuva influenssarokote on tekeillä. Pfizerin kanssa tehty sopimus ei kata Kiinaa, vaan siellä on erillinen yhteistyökumppani. Kiina tarvitseekin mRNA-rokotetta. BioNTech / Pfizerin tuotantomäärät ovat niin suuria, että niillä pystytään kattamaan teollisuusmaiden lisäksi muutakin maailmaa. Rokotetta halutaan ja BioNTechiin luotetaan.
Kirjoittaja Timo Vesikari
