Timo Vesikarin blogi

Lasten pitkää koronaa vähätellään

Hämmästyin HS:n pääkirjoituksesta 5.12., joka oli otsikoitu ”Pitkästä koronasta on turha mennä paniikkiin”. Kirjoituksessa todetaan aivan oikein, että pitkä korona on voimakkaasti politisoitunut sairaus, mikä johtaa siihen, että asiaa voidaan sekä liioitella että vähätellä. Yllättäen valtamedia ottaa jälkimmäisen linjan. Yleensä tuntemattoman uhan edessä kannattaa olla varovainen ja vaikka vähän liioitella.

Asiaan liittyy olennaisesti koronarokotusten tehosteisiin liittyvä ajankohtainen erimielisyys: kaikille vai vain valikoiduille? Jos long covid on tähdellinen tauti, sen estäminen rokotuksilla pitäisi olla tavoitteena siinä kuin sairaalahoitojen tai tehohoitojen estäminen. Rokotusten tehosta long covidia vastaan on näyttöä, mutta se on aikaisempien koronavarianttien ajalta, eikä ole varmaa, miten vanha näyttö soveltuu nykyiseen omikronaikaan. Mutta varmasti rokotuksilla voidaan vähentää myös pitkää koronaa. Vanhojen tutkimusten perusteella rokotusten suojateho voisi olla vaikkapa 50%. Se on paljon, jos on kysymys vakavasta ja yleisestä haitasta.

HS siteeraa hyvin hollantilaista tutkimusta, jossa saatiin long covidin yleisyydeksi 12,7%, kun kriteereinä oli kovat muuttujat, kuten hengitysvaikeudet, yleinen väsyneisyys ja lihaskivut 3-5 kuukautta koronan jälkeen. Mutta entä jos taudin kesto on pidempi ja kirjo laajempi?

Julkisuudessa on ollut esillä tapauksia, joissa vakuutusyhtiö on lakannut maksamasta korvauksia, jos henkilö on sairastanut yli puoli vuotta koronan jälkiseurauksia perusteena se, että näin pitkät oireet eivät voi johtua koronasta – tai ainakaan sitä ei voi todistaa. Tämä on kuin amerikkalaisten vakuutusyhtiöiden käytäntö John Grishamin kirjoissa. Kaikki kiistetään. Amerikassa tilanne ei korjaudu muuten kuin oikeudenkäynnin kautta, saa nähdä miten Suomessa.

Oireiden kirjo on varmasti laajempi kuin em. hollantilaisen tutkimuksen kohdalla mainitut kardinaalioireet. Mutta kuinka paljon laajempi? Suomessa asiaa selvittäneen työryhmän puheenjohtaja professori Risto O. Roine on väläytellyt, että kokonaisyleisyys voisi olla 50%. Tämä nostaa monilla, mukaan lukien HS, karvat pystyyn.

Pehmeät oireet, kuten vaikutukset mielialaan, ovat aina vaikeammin määriteltävissä, mutta voivat silti olla merkityksellisiä. Kun on kysymys uudesta ja vielä kuitenkin rajoitetusti tunnetusta taudista, pitäisi olla avoin mieli ja valmis hyväksymään uutta.

Eniten HS:n pääkirjoituksessa pisti silmääni lause ”Pitkä korona — on lapsilla lähes tuntematon”. En tiedä mistä tämä yllättävä toteama on peräisin, mutta ehkä se voisi olla lastenklinikoilta. Helsingin ja Oulun yliopistosairaaloiden lastenklinikoilla on nettikommenttien perusteella ollut 10 tai 20 potilasta. Tämä on niin paljon alakanttiin, että kysymys ei voi olla muusta kuin siitä, että tapauksia ei ole etsitty. Pitkästä koronasta kärsivät lapset ovat jossain muualla kuin yliopistosairaaloiden lastenklinikoilla.

Mennään uudelleen jo aikaisemmin siteeraamaani artikkeliin Lopez-Leon S ym. ”Long Covid in children and adolescents: a systematic review and meta-analyses”, Scientific Reports 12, article number 9950. Tähän oli seulan jälkeen valikoitu 21 artikkelia 10 maasta. Alle 18-vuotiailla pitkän koronan yleisyys oli 25,4%. Oireita oli yli 30, mutta yleisin oli vaikutus mielialaan (alakuloisuus, jännittyneisyys, vihaisuus, ahdistuneisuus, masennus), joita oli yhteensä 16,5%:lla. Nämä voivat olla vaikeasti määriteltävissä, mutta juuri näitä pitäisi hakea. Seuraavat oireryhmät olivat unihäiriöt (8,4%) ja kognitiiviset häiriöt (6,3%) kuten sekavuus, keskittymisvaikeudet, oppimisvaikeudet, muistihäiriöt). Näitä pitäisi hakea.

Kuulin viime viikolla kokousmatkalla ”tapausselostuksen”. Selostaja oli englantilainen lastenlääkäri, joka oli hyvin perehtynyt koronaan ja koviin kriteereihin perustuvaan tutkimukseen. Kertomuksessa oli 10-vuotias poika, joka viime huhtikuussa sairastui koronaan. Toipuminen oli vähän hidasta, mutta 3 viikon kuluttua hän halusi palata jalkapallotreeneihin. Otti henkeen, mutta se ei ollut pääasia. Pelistä ei tullut oikein mitään, hän oli pallon kanssa kömpelö eikä pärjännyt enää joukkueessa. Eikä ole pystynyt palaamaan peliin vielä nyt puolen vuoden päästäkään. Tämä on tragedia lapselle, mutta näitä tapauksia ei tutkita yliopistoklinikoilla.

Keskeistä on, voidaanko lasten pitkälle koronalle tehdä mitään. Ainoa oikeasti käytettävissä oleva keino on rokotus. Tehosta emme voi nyt omikronaikana tietää mitään varmaa, mutta rokotusten evääminen lapsilta tässä vaiheessa tuntuu kovin epäviisalta.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Onko korona jo kesyyntynyt?

Kun omikronvariantti ilmaantui loppuvuodesta 2021, ennakoin sen merkitsevän koronan kesyyntymisen alkua (Omikron on tullut jäädäkseen 14.12.2021). Omikron oli ensimmäinen koronaviruksen linja, jonka menestys ei perustunut

Lue artikkeli >>

HIV-rokote petti taas toiveet

Muutama päivä sitten (18.1.2023) lääkeyhtiö Janssen tiedotti, että se keskeyttää HIV-rokotteensa tutkimukset, koska viimeisessäkään tutkimuksessa rokotteella ei ollut tehoa. Toiveita kuitenkin oli, koska tutkimus oli

Lue artikkeli >>

Apua, kiinalaiset tulevat

Samalla kun Kiina poisti maan sisäiset matkustusrajoitukset, se päästi kansalaisensa taas pitkän tauon jälkeen matkustamaan ulkomaille. Kun korona on nopeasti levinnyt Kiinassa, niin varmaan matkalle

Lue artikkeli >>

Koronapommi laukeaa Kiinassa

Kiina on kovasti tapetilla sen jälkeen, kun koronarajoituksia höllennettiin marraskuussa mielenosoitusten jälkeen. Jotain oli pakko tehdä, ettei mielenosoitusten todellinen syy eli hallinnon vastustus tulisi liikaa

Lue artikkeli >>

Koronatilanne on vakaa (mutta huono)

”Koronatilanne on vakaa”, sanoi THL:n edustaja televisiohaastattelussa. Asiayhteys oli se, että raportointia voidaan vähentää ja koronakuolemien ilmoittamistapaa muutetaan. Ilmaisu on outo. Luulisi, että ”vakaa” tarkoittaisi

Lue artikkeli >>