Timo Vesikarin blogi

Lasten oikeus rokotuksiin

Aamulehdessä 9.8. oli Eurochild verkoston Suomen edustajan kirjoitus otsikolla ”Lasten oikeudet korona-aikana”. Paljon hyviä asioita, kuten oikeudet elämään, tiedonsaantiin sekä terveyteen. Tiedonsaannilla viitattiin etenkin 12-15-vuotiaille soveltuvaan tutkittuun tietoon koronarokotteista.

Yksi asia kuitenkin puuttui tästä, niin kuin kaikesta muustakin lapsia koskevasta koronarokotekeskustelusta: Lasten subjektiivinen oikeus koronarokotukseen.

Lasten koronarokotuksista puhuttaessa keskitytään ensin tautitaakkaan (yleensä sanotaan, että se on pieni) ja toiseksi lapsiin laumaimmuniteetin osana. Paljon korostetaan sitä, että rokotusten täytyy olla ehdottoman turvallisia ennen kuin lapsia voidaan rokottaa.

Lasten tautitapauksia alkaa kertyä jo aika paljon. Suomessa on diagnosoitu 9410 Covid-19 tapausta lapsilla ja nuorilla, mikä on 8% kaikista tapauksista. Nyt kun tauti on siirtynyt nuorempiin ikäryhmiin, lasten osuus varmasti kasvaa.

On helppo sanoa, että suurin osa lasten ja nuorten tapauksista on lieviä. Tottakai on. Mutta yhä enemmän puhutaan myös vakavista tapauksista, kuten pitkästä Covid-19 taudista sekä monielintulehduksesta. USA:ssa on 347 lasta ja nuorta kuollut Covid-19 tautiin. Isossa maassa se ei ehkä ole paljon, mutta ei luku ole pienikään. Kun yleinen vesirokkorokotus USA:ssa aloitettiin v. 1995, maassa oli noin 100 vesirokkoon liittyvää kuolemaa vuosittain. Ainakin tällä mittapuulla arvioituna lasten koronarokotus olisi hyvinkin aiheellinen.

USA:ssa yhä useammat lastenlääkärit ovat huolissaan lasten koronarokotusten viipymisestä. Myönnetään toki, että iäkkäät ovat olleet syystäkin etusijalla, mutta nyt on havahduttu. Alle 12-vuotiaiden lasten rokotus ei vaan tapahdu nopeasti. Israelissa jaetaan koteihin pikatestejä, jotta lapset voidaan testata ennen koulujen alkamista. Suomessa lähiopetus on pyhä lehmä, joka ohittaa kaiken ilman testejä.

Lasten rokottaminen koko yhteiskunnan suojaamisen kannalta on selvää. Aiemmin olen moneen kertaan sanonut, että koko väestöstä 94% pitäisi rokottaa, siis myös lapset.

Entä rokotusten turvallisuus? Ainakaan 12-15-vuotiaiden kohdalla ei ihmeempää ole ilmennyt mRNA-rokotteiden tutkimuksissa eikä käytössä esim. USA:ssa. Suomessa 12-15-vuotiaiden rokotukset on juuri aloitettu ja nuorilta pyydetään tietoon perustuva suostumus (consent). Näyttää ihan hyvältä ja nuorten oikeus tiedonsaantiin toteutuu.

Nuorempien, 6-11-vuotiaiden kohdalla voidaan myös käyttää tiedotetta ja suostumusta, mutta tämä on nimeltään ”assent”, ja vanhempien suostumus on ratkaiseva, ainakin on ollut rokotetutkimuksissa.

Pfizer ja Moderna ovat käynnistäneet rokotteidensa tutkimukset 6-11-vuotiailla ja 2-5-vuotiailla. Rokoteannosta on pienennetty. Tuloksia odotetaan joskus syksyllä ja käyttölupaa ehkä ensi talvena. Mitään suurta kiirettä ei ole. Rokotevalmistajien kannalta lapset eivät ole kiireellisiä, koska kaikki valmistetut rokotteet menevät joka tapauksessa kaupaksi.

Olin konsulttina eräälle toiselle rokotevalmistajalle, jonka rokotteella ei vielä ole myyntilupaa. He suunnittelivat alkavansa lasten koronarokotetutkimukset vuonna 2022 ja odottivat tuloksia 2024. Lapset eivät sielläkään olleet kovin tärkeällä sijalla.

Onko sitten odotettavissa turvallisuusongelmia? Jos on, ne eivät tule ilmi pienimuotoisissa muutaman tuhannen osanottajan tutkimuksissa. Esimerkiksi AstraZenecan rokotteeseen liittyvät aivoveritulpat ja kuolemat ilmenivät vasta, kun miljoonia oli rokotettu. Toisaalta, jos rokote jo lähtökohtaisesti aiheuttaa hyytymishäiriöitä nuorilla naisilla, sitä tuskin kannattaa kokeilla teinityttöihin.

Koska lapset tässä, kuten monessa muussakaan asiassa, eivät ole lääkeyhtiöiden prioriteetti, tarvitaan ulkopuolista painetta. Tässä yksi seikka on lasten oikeus koronarokotuksiin.

EU:lla (EMA:lla) on oma painostusmekanisminsa lääketutkimuksissa. Lääkevalmistajat mieluiten jättäisivät uudet lääkkeet tutkimatta lapsilla, koska tutkimukset ovat kalliita ja todennäköinen myynti on pientä. Niinpä lääkkeiden myyntilupahakemuksiin on liitettävä ”Pediatric Investigation Plan” eli PIP. Tätä voidaan soveltaa myös rokotuksiin ja onneksi sitä sovelletaan myös koronarokotteisiin. Varmaan PIP osaltaan nopeuttaa koronarokotteiden saamista lapsille ja käänteisesti ilman PIP:ia lasten oikeus koronarokotuksiin toteutuisi vielä huonommin.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

PATH ja rotavirusrokote

PATH on lyhenne sanoista Programme for Appropriate Technology in Health. Voiko epäselvempää ilmausta enää olla? Tämä organisaatio toimii Seattlessa ja on vuosien aikana käytännössä ottanut

Lue artikkeli >>

Rotarokote on jo diabetesrokote, osa 2

Vuoden 2024 alussa on ilmestynyt kaksi suomalaistutkimusta, jotka sivuavat aihetta lasten ykköstyypin diabeteksen ehkäisemisestä virusrokotteilla. Artikkelit eivät tunnu kohtaavan, eivätkä aiheesta kirjoittaneet toimittajat mainitse toinen

Lue artikkeli >>

1960-luvun lääketiedettä

Olen tykännyt katsoa TV-sarjaa Berliinin kuuluisasta Charité-sairaalasta. Draaman keinoin on käsitelty 1800-1900-lukuen vaihdetta, kolmatta valtakuntaa 1933-1945 ja viimeksi DDR:n alkuvaiheita. Saksan historian tapahtumat ja lääketieteen

Lue artikkeli >>

Tohtoreita kouluputkesta

Hallitus on päättänyt satsata tutkimukseen ja kohdistaa lisärahoitusta tohtorikoulutukseen. Suunnitelmana on rahoittaa seuraavien vuosien aikana tuhat uutta tohtorikoulutuspaikkaa. Satsaus on Suomen oloissa suuri ja luulisi,

Lue artikkeli >>

Tuhkarokkouutiset tuovat vaihtelua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puhuu mieluummin mistä tahansa muusta tartuntataudista kuin koronasta. Viime syksynä, kun oli ilmeistä, että koronatehosteiden antamisessa oli pahasti myöhästytty, niin

Lue artikkeli >>