Timo Vesikarin blogi

Kyllä kansa tietää,

sanoi jo Veikko Vennamo aikoinaan. Nyt koronarokotuksissa on vastakkain kansan tahto ja asiantuntijat.

Keskustelu työikäisten koronarokotuksista sai vauhtia viime päivinä. Keskiössä oli erityisesti sote-henkilökunnan rokotukset. Luulisin tämän olevan todella yksinkertainen kysymys: totta kai potilastyössä oleva henkilökunta pitää suojata koronataudilta niin hyvin kuin mahdollista sekä heidän oman terveytensä, hyvinvointinsa ja jaksamisen vuoksi, että potilaiden turvallisuuden vuoksi. Mutta ei, aiheen nostaminen pöydälle sai THL:n vetäytymään siilipuolustukseen. Taustalla olevia syitä pengotaan nyt mediassa, enkä ota kantaa hybridi-immuniteettitutkimukseen.

Yksi hilpeimpiä vasta-argumentteja oli se, että jos sote-henkilökunta rokotetaan, niin pitäisikö sitten myös muita avainasemassa olevia henkilöryhmiäkin rokottaa? Poliisit, palomiehet, rajavartijat? Missä kulkee raja? Ei tietenkään missään, vaan olisi järkevää rokottaa tai ainakin tarjota koronarokotetehostetta omikronvariantti (BA.4 ja BA.5) rokotteella kaikille halukkaille. Tätä ovat ehdottaneet sekä työnantajat (EK) että työntekijät (SAK). Rokotusresursseistakaan ei tarvitsisi olla kovin huolissaan, koska suuren osan taakasta voisi kantaa työterveyshuolto, jos näin halutaan.

THL sai yllättävän tuen, kun Aamulehden (5.11.) mukaan noin 80 infektioasiantuntijaa ja -lääkäriä ilmoitti tukevansa THL:n linjaa. En ole edes tiennyt, että Suomessa on näin paljon asiantuntijoita. Kannanotossa sanotaan, että ”olemme huolissamme linjasta, jossa rokotuspäätöksiä pyritään tekemään julkisen keskustelun kautta ilman asianmukaista hyötyjen ja haittojen arviointia ottaen huomioon rokottamisesta johtuvan terveydenhuollon resursseja vähentävän vaikutuksen”.

Mitä siitä tuleekaan, jos kansa saa päättää? Keväällä 2022 Suomi päätyi hakemaan NATO-jäsenyyttä, kun suomalaisten selvä enemmistö oli päätynyt tätä kannattamaan. Kyllä kansa joskus tietää. Jos kysymys olisi jätetty asiantuntijoille, niin varmaan edelleenkin arvioitaisiin ratkaisun hyötyjä ja haittoja.

Mutta mitä olisivatkaan yleisen koronatehosteen hyödyt ja haitat? Haitat tiedetään hyvin. Pfizer/BioNTechin ja Modernan mRNA-rokotteita on annettu niin paljon, että mitään yllätyksiä ei ole vastassa. Ainoa merkittävä haittavaikutus on nuorilla miehillä esiintyvä harvinainen sydänlihastulehdus, joka sekin paranee.

Entä hyödyt? On sanottu, että varianttirokotteiden teho omikrontautia vastaan on vain 50% tai parhaimmillaan 65%. Se tarkoittaa sitä, että tautitapaukset vähenisivät puoleen. Suomessa on tällä hetkellä 40 000 aktiivista koronatapausta, siis tauteja, jotka on diagnosoitu PCR-testillä, mutta jotka eivät ole vielä parantuneet. Sairaalassa on noin 1000 henkeä ja kuolemia on noin 100 viikossa. Jos rokotus pienentäisi luvut puoleen, olisi se merkittävä vähennys tautitaakassa ja suuri helpotus koko yhteiskunnalle.

Suojavaikutuksen kesto tartuntoja vastaan on ehkä vain muutamia kuukausia, mutta myös varianttirokote antaa pitkäkestoisen tehosteen vaikeaa tautia vastaan.

Vertailukohtana voisi olla influenssarokotus. Sen teho työikäisillä on ehkä 60% ja yli 65-vuotiailla puolet tästä. Suojavaikutus kestää niin ikään muutamia kuukausia, eli normaalin epidemiakauden yli. Keväällä 2022 tuli influenssaepidemian poikanen, kun syksyllä annettujen rokotusten suoja alkoi hiipua. -Kuitenkin influenssarokotuksia suositellaan vahvasti yli 65-vuotiaille ja sen lisäksi annetaan yleisesti työikäisille. Miksi ei siis koronatehostetta?

On tosi vaikea ennustaa, miten korona tulee käyttäytymään tästä eteenpäin. Juuri nyt on ollut pari viikkoa laskua tapauksissa, kun ne syyskuussa olivat nousussa. Mutta monet arvelevat, että uusi epidemia-aalto on tulossa talvella, kuten oli talvella 2022. Emme tiedä, mikä variantti seuraavan aallon aiheuttaa, mutta jos jotain pitäisi veikata, niin jokin uusista varianteista, jotka ovat BA.5:n johdannaisia. Todennäköisesti silloin BA.5-rokote antaisi ainakin jonkin verran suojaa.

Tällaisissa tilanteissa ei voida vaatia, että ennen suositusta pitäisi olla näyttöä tehosta juuri sitä tulevaa tilannetta varten. Koronan kanssa ollaan aina jälkijunassa. Mutta ”educated guess” olisi mielestäni, että kannattaa rokottaa nykyisillä varianttirokotteilla ennen talvea.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Onko tämä THL:n salaliitto?

Ilkka Remeksen Tornado rönsyilee mielestäni vähän liikaakin, muta seasta löytyy yllättäviä helmiä. Tässä pari lainausta. ”Laitan aineiston joukkoon THL:n pomojen välisten puhelujen sisältöjä. — Totuus

Lue artikkeli >>

THL:n kaksoisrooli vaan jatkuu

Olen pitkin syksyä arvostellut blogissani THL:n koronarokotesuositusten nihkeää linjaa. Yhdestä asiasta THL:ää voi kuitenkin kiittää. THL:n sivustoilla olevat koronatilastot ovat selkeitä ja helppolukuisia ja ajantasaisia,

Lue artikkeli >>

Lääkärin määräyksellä

Väestön koronarokotukset liikahtivat vähän eteenpäin, kun STM:n ja THL:n kädenväännön tuloksena ministeriö – ei siis THL – ohjeisti kuntia tarjoamaan koronatehostetta myös terveille henkilöille ilman

Lue artikkeli >>

Kyllä kansa tietää,

sanoi jo Veikko Vennamo aikoinaan. Nyt koronarokotuksissa on vastakkain kansan tahto ja asiantuntijat. Keskustelu työikäisten koronarokotuksista sai vauhtia viime päivinä. Keskiössä oli erityisesti sote-henkilökunnan rokotukset.

Lue artikkeli >>