Timo Vesikarin blogi

Koronarokotteiden tilannepäivitys

Nyt löytyi netistä todellinen aarreaitta. Neljä New York Timesin toimittajaa seuraa ja päivittää koronarokotteiden edistymistä sivuilla nytimes.com, otsikko on Coronavirus Vaccine Tracker. Nämä eivät ole pelkkiä numerotietoja, vaan mukana on tutkivien journalistien asiallisia kommentteja, joiden ei kuitenkaan tarvitse olla poliittisesti korrekteja, kuten vaikkapa WHO:lla.

Numerot kuitenkin ensin. Kehitteillä olevia rokotteita on yhteensä 165, joista 32 on ihmistutkimuksissa. Näiden jakauma on faasi I 21, faasi II 13, faasi III 8 ja 2 on saanut rajoitetun varhaisen viranomaishyväksynnän (Kiina ja Venäjä). Seuraavassa on katsausta rokoteryhmittäin.

Adenovirusta kuljettimena käyttävät rokotteet ovat ihan kärkipäässä. Niitä on useita, niistä on jo varsin hyvää julkaistua tietoa, ja Suomen todennäköisenä ensimmäisenä rokotteena mainittu ns. Oxfordin rokote kuuluu tähän ryhmään. Kaikissa rokotteissa on koronavirus S-(piikki)proteiini, jota lisääntymiskyvyttömäksi deletoitu adenovirus esittelee. Adenot voivat olla apinasta tai ihmisestä.

Oxfordin rokotteessa kuljettimena on simpanssin adenovirus ja sen geneerinen nimi on ChAdOx1. Kaupallinen partneri on AstraZeneca ja sen lisäksi India’s Serum Institute, joka on jo tuottanut miljoonia annoksia ja jonka tavoite on 2 miljardia annosta. EU:lla on sopimus 400 miljoonasta annoksesta. USA on tukenut hanketta 1,2 miljardilla dollarilla, joten tosissaan ollaan. Faasi 2/3 on menossa Englannissa ja Intiassa ja faasi 3 Brasiliassa, Etelä-Afrikassa ja USA:ssa. AstraZeneca puhuu ensimmäisistä rokotetoimituksista jo lokakuussa. Kuriositeettina voi sanoa, että Italiassa on faasi 1 tutkimuksessa Reithera-yhtiön adenovirusrokote GR Ad-CoV2, jossa on gorillan adenovirus. Mitähän vielä eläintarhasta löydetään?

Ihmisen adenovirusta kuljettimena käyttäviä rokotteita on ainakin kolme. Johnson&Johnsonin rokotteessa on adenovirustyyppi 26 (Ad26). Rokotteesta ei ole kunnon julkaisua, mutta valmistajan mukaan syyskuussa on alkamassa 60 000 osanottajan faasi 3 tutkimus. Rokotehanke on myös saanut paljon USA:n liittovaltion tukea, ja tavoitteena on miljardin annoksen tuottaminen vuonna 2021.

Kiinalainen rokote, jonka faasi 2 tuloksia esiteltiin Lancetissa heinäkuussa, pohjautuu Ad5 virukseen ja sitä valmistaa Cansino Biologics -yhtiö yhteistyössä sotilaslääketieteen akatemian kanssa. Rokote on jo saanut hyväksynnän sotilaskäyttöön Kiinassa. Lisäksi faasi 3 on alkamassa Saudi-Arabiassa.

Venäläisen Gamaleja Instituutin rokotteessa on sekä Ad26 että Ad5 ja sitä kutsutaan Comboksi. Rokotteen faasi I tutkimuksen tuloksia julkaistaan Lancetissa lähipäivinä. Venäjältä ilmoitettiin aluksi, että rokotteella on jo hyväksyntä, mutta tämä ilmoitus vedettiin takaisin selityksellä, että myyntilupa on edellyttäen, että teho osoitetaan. Faasi 3:n aloittamista kaavaillaan, tavoitteena 40 000 osanottajaa.

Inaktivoitua kokonaista koronavirusta sisältäviä rokotteita on ainakin kolme, kaikki Kiinasta. Sinopharm-yhtiö on kehittämässä ja testaamassa kahta, joista toinen on Wuhanista ja toinen Beijingistä. Wuhanin rokotteen faasi 3 on jo menossa Arabiemiraateissa, Perussa ja Marokossa, ja molempia rokotteita on tarkoitus verrata head-to-head Emiraateissa. Wuhanin rokotetta povataan saataville vielä vuoden 2020 aikana. Kolmas kiinalainen inaktivoitu rokote on nimeltään CoronaVac, ja se on faasi 3 tutkimuksissa Brasiliassa ja Indonesiassa. Myös Intiasta on ehkä tulossa inaktivoitu koronarokote Covaxin (Bharat Biotech).

Pelkkä SARS-CoV-2 S-antigeeni on monessa ehdokasrokotteessa, mutta aina yhdistettynä adjuvanttiin. Tällainen on Suomessakin mediassa kuvattu Sanofin antigeeni ja GSK:n adjuvantti ASO3 yhdistelmä. Tämä rokote on saanut uskottavuutta sekä USA:n vahvasta tuesta (2,1 miljardia dollaria) että Britannian 100 miljoonan annoksen tilauksesta. Myös kiinalaiseen Cloverin rokotteeseen kaavaillaan samaa adjuvanttia. Adjuvantoitu antigeenirokote on kehitteillä myös Kuuban Finlay-instituutissa ja jopa Pohjois-Koreassa. Tosin Pohjois-Korea on ilmoittanut, että se ei pysty testaamaan rokotteensa tehoa, koska maassa ei ole Covid-19 tautia (!).

Pelkän antigeenin ohella on tekeillä VLP-tyyppisiä rokotteita, joista ensimmäinen on Novavaxin kehittämä ja parilla miljardilla dollarilla tuettu rokote, jonka faasi 3 tutkimukset ovat alkamassa lokakuussa. Myös kanadalaisella Medicagolla on vastaava hanke, tupakkakasvissa tuotettu VLP. Ihmeellistä kyllä, tähänkin rokotteeseen kaavaillaan adjuvanttia GSK:lta, vaikka saman valmistajan vastaava influenssarokote on toiminut hyvin ilman tällaista lisää.

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Toivotaan, toivotaan koronastrategia

Sanna Marin ja hänen hallituksensa osoittivat todellista johtajuutta tasan kerran koronaepidemian aikana, maaliskuusssa 2020. Valmiuslaki ja Uudenmaan sulku olivat sen verran näyttäviä toimenpiteitä, että ihmiset

Lue artikkeli >>

Kansalliset koronarokotteet

Koronapandemian alussa vuonna 2020 vallitsi suuri epätietoisuus siitä, miten rokotteiden kehitys uutta koronavirusta vastaan tulisi tapahtumaan ja ennen kaikkea siitä, mikä tie johtaisi menestykseen. Perinteisillä

Lue artikkeli >>

Koronassa ei synny laumasuojaa

Kirjoitin 17.12.2020 blogin otsikolla ”Entä jos korona käyttäytyy kuin rotavirus”. Tuolloinen ennustus näyttää monessa suhteessa pitävän paikkansa. Rotavirusrokotukset aloitettiin Amerikoissa vuonna 2006 ja Suomessa vuonna

Lue artikkeli >>