Timo Vesikarin blogi

Koronarokotetta toivotaan, mutta ketä sitten rokotetaan?

Ennen Covid-19-virusta olivat SARS (2003) ja MERS (2012), jotka aiheuttivat vakavaa tautia ja kuolemia. SARSia ja MERSia vastaan kehitettiin useita erilaisia rokotteita. Rokotteita ehdittiin testata ihmisillä ja monet antoivat ”lupaavan” immuunivasteen. Ei kuitenkaan tiedetä, olisivatko rokotteet suojanneet taudeilta tositilanteessa. Sekä SARS että MERS hiipuivat pois ennen kuin rokotteiden tehotutkimuksia päästiin aloittamaan.

Covid-19 ei näytä hiipuvan ja ”rokotetta” odotetaan. Näissä toiveissa ”rokote” tarkoittaa nopeinta, ensiksi saatavilla olevaa, ilman sen suurempia lisätoiveita. Ihmistutkimuksissa, joihin jo usea rokote-ehdokas on ehtinyt, on tavanomaista kaavaa faasi I, faasi II ja faasi III pyritty tiivistämään ja nopeuttamaan, mutta on ilmeistä, että ilman jonkinlaista näyttöä tehosta mikään rokote ei kiireestä huolimatta saa myyntilupaa. Esimerkiksi ns. ”Oxfordin rokote”, joka oli ensimmäisiä mediassa esiintyneitä, on päässyt faasi III -vaiheeseen ja sen tehotutkimukset pyritään järjestämään Brasiliassa, kun Britanniassa Covid-19 -tauti on jo liikaa vähentynyt, jotta testaus luonnollista tartuntaa vastaan voitaisiin järjestää.

Yleensä rokotteiden teho on osoitettava niiden tulevassa kohderyhmässä. Mutta mikä on koronavirusrokotteen kohderyhmä? Onko se ns. riskiryhmä(t) vai onko tarkoitus rokottaa kaikki?

Koronaviruksen kohdalla yli 70-vuotiaat on määritelty erityiseksi riskiryhmäksi, mutta tuskin voi ajatella vain tämän ikäryhmän rokottamista. Silloin epidemian sattuessa virus kiertelisi laajalti väestössä ja rokotuksen hyödyt jäisivät vähäisiksi. Lisäksi ongelmana on, että rokotteet ylipäänsä toimivat huonosti vanhuksilla.

Influenssa on vähän koronan tapainen tauti, joka tappaa erityisesti vanhuksia. Suomessa kansallisessa rokotusohjelmassa annetaan influenssarokotus yli 65-vuotiaille. Vuosina 2018-2019 influenssakaudella rokotteen teho tässä ikäryhmässä oli 23%, kun taas nuorilla aikuisilla voidaan hyvin päästä 60-80% suojatehoon. Jos koronarokote käyttäytyy samalla tavalla, ei näyttäisi viisaalta rajata rokotusta vain vanhoihin henkilöihin.

Influenssasta tiedetään myös, että lasten rokottaminen estää tehokkaasti viruksen leviämistä koko yhteisössä ja suojaa siten myös vanhuksia. Samalla lapset hyötyvät itse rokottamisesta. Covid-19 kohdalla tilanne on erilainen. Lapset kyllä saavat tartunnan, mutta vakavat tautitapaukset ovat harvinaisia. Pitäisikö kuitenkin myös lapset rokottaa yhteisen edun vuoksi?

Sen sijaan nuorten aikuisten ja koko työikäisen väestön rokotustarpeesta ei pitäisi olla epäselvyyttä. Suurin osa Suomen tautitapauksista on ollut 20-60-vuotiailla ja myös sairaalahoidossa olleet ovat pääosin tässä ikäryhmässä. Nuorten aikuisten huoleton riskikäyttäytyminen näyttää olevan tärkeä syy koronan jatkuvaan leviämiseen USA:ssa. Koko aikuisväestö pitäisi siis ilman muuta rokottaa sekä oman suojan vuoksi että viruksen leviämisen estämiseksi yhteiskunnassa.

Lähes kaikki aloittavat mahdollisen rokotuksen nollapisteestä ilman mitään pohjaimmuniteettia koronavirukselle. Tällaisten ”naiivien” henkilöiden immunisoimiseen tarvitaan yleensä kaksi rokoteannosta. Suomessa koko väestön rokottamiseen menisi yli 10 miljoonaa rokoteannosta ja rokotusten järjestäminen olisi iso ruljanssi.

Kun aletaan puhua koko väestön eikä pelkästään riskiryhmien rokottamisesta, korostuu huoli rokotuksen haitoista. On hyvin todennäköistä, että siinä vaiheessa kun rokotetta on saatavilla, kokemusta rokotteen haittavaikutuksista on vasta vähän. Joukkorokotusten toteuttaminen on sellaisessa tilanteessa haastavaa viranomaisille, kun laajamittaisille rokotuksille ei ehkä olekaan koko kansan tai edes kaikkien asiantuntijoiden tukea.

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Rotarokote on jo diabetesrokote, osa 2

Vuoden 2024 alussa on ilmestynyt kaksi suomalaistutkimusta, jotka sivuavat aihetta lasten ykköstyypin diabeteksen ehkäisemisestä virusrokotteilla. Artikkelit eivät tunnu kohtaavan, eivätkä aiheesta kirjoittaneet toimittajat mainitse toinen

Lue artikkeli >>

1960-luvun lääketiedettä

Olen tykännyt katsoa TV-sarjaa Berliinin kuuluisasta Charité-sairaalasta. Draaman keinoin on käsitelty 1800-1900-lukuen vaihdetta, kolmatta valtakuntaa 1933-1945 ja viimeksi DDR:n alkuvaiheita. Saksan historian tapahtumat ja lääketieteen

Lue artikkeli >>

Tohtoreita kouluputkesta

Hallitus on päättänyt satsata tutkimukseen ja kohdistaa lisärahoitusta tohtorikoulutukseen. Suunnitelmana on rahoittaa seuraavien vuosien aikana tuhat uutta tohtorikoulutuspaikkaa. Satsaus on Suomen oloissa suuri ja luulisi,

Lue artikkeli >>

Tuhkarokkouutiset tuovat vaihtelua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puhuu mieluummin mistä tahansa muusta tartuntataudista kuin koronasta. Viime syksynä, kun oli ilmeistä, että koronatehosteiden antamisessa oli pahasti myöhästytty, niin

Lue artikkeli >>