Timo Vesikarin blogi

Koronarokotetta tekevät kaikki, jotka kynnelle kykenevät

Koronaviruspandemian laajuus ja kuolleiden suuri määrä ovat niin vakuuttavia, että ei ole tarvetta selitellä, miksi rokotetta tarvitaan. Tilanne on poikkeava. Monien viime vuosikymmenten rokotteiden kehitystyön rinnalla on tarvittu runsaasti perusteluja yleisölle, lääkäreille ja viranomaisille. Jopa influenssarokote, joka suojaa koronan lailla vanhuksia tappavalta taudilta, kaipaa jatkuvasti perusteluja ja mainostamista.

Uusien rokotteiden vaatiman taustatyön ja perustelemisen kanssa on muovautunut vakiintunut hidas kaava rokotteiden testaamiseksi.  Koronajulkisuuden vuoksi lähes kaikki tuntevat nyt käsitteet faasi I, faasi II ja faasi III, jonka läpikäyminen vie vuosia. Keskeistä on faasi III eli rokotteen laaja tehotutkimus tulevassa kohderyhmässä, esimerkiksi lasten rokotteen testaaminen lapsilla ja vanhusten rokotteen tehon osoittaminen vanhuksilla. Koko prosessille on usein mainittu summittainen hinta-arvio miljardi dollaria (tai euroa).

Uuden koronaviruksen (Covid19, mikä kamala nimi!) kohdalla rokotteen tarve on ilmeinen, kaikilla on kiire, eikä hintalapullakaan tunnu olevan niin väliä. Esimerkiksi RNA-rokotetta hyvin nopeasti jo epidemian alkuvaiheessa kehittänyt ja lanseerannut Moderna-yhtiö sai Yhdysvaltain liittovaltiolta puolen miljardin dollarin rahoituksen heti kättelyssä kliinisiä tutkimuksia varten.

Kaikki koronavirusrokotteiden kehittämiseen myönnetyt rahat eivät ole tätä suuruusluokkaa, mutta rahoitusta on ollut varsin helppo saada. Totta kai tutkijat keskittyvät sinne, missä rahoitusta on. Toinen motiivi on usein julkisuus ja huomio. Monet yritykset ja tutkijaryhmät ovat pyrkineet ”julkaisemaan” tuloksiaan hyvin nopeasti mediassa, mikä on epätavallista. Yleensä tulokset esitetään kansainvälisissä kokouksissa ammattiyleisölle ja julkaistaan ensin vertaisarvioituina artikkeleina.

Suomessakin on paljon seurattu mediassa niin sanotun Oxfordin rokotteen edistymistä. Sillä onkin saatu lupaavia tuloksia faasi I -tutkimuksissa. Rokote perustuu lisääntymiskyvyttömäksi tehtyyn simpanssin adenovirukseen, johon on liitetty koronaviruksen pinta(S-)antigeeni. Ihmiseen pistettynä se synnyttää immuunivasteen sekä koronavirusta että adenovirusta vastaan, mikä voi olla ongelma. Adenovirusvektoria käyttäviä rokotteita on tehty mm. ebolaa ja RS-virusta vastaan, mutta mikään rokote ei ole saavuttanut rekisteröintiä eli viranomaisten hyväksyntää.

Suomessa professorit Kalle Saksela ja Seppo Ylä-Herttuala ovat kehittäneet myös adenoviruspohjaisen koronavirusrokotteen, jossa reaktorina on elävä ihmisen adenovirus. Toisin kuin Oxfordin rokote, tämä rokote annettiin nenäsuihkeena. Rokote on saanut paljon huomiota mediassa ”suomalaisena ratkaisuna”, jota voitaisiin valmistaa nopealla aikataululla kotimaassa. Tämä rokote voisi toimiakin (hyvin, kohtalaisesti, jonkin verran?), mutta ongelmana on testaus ja hyväksyntä. Nämä kaikki pitäisi tehdä normien mukaisesti eikä suomalainen oikotie ole oikein realistinen.

Tampereen yliopistosta on mediaan annettu kuva, että siellä kehitetään koronavirusrokotetta, joka olisi valmis testattavaksi ihmisellä muutamassa kuukaudessa. Jälleen mukana on hypea. Itse rokote olisi koronaviruksesta johdettu viruksen kaltainen partikkeli eli VLP. Periaate voisi olla toimiva, mutta rokotteen tuottaminen käytännössä vaikeaa ja mm. puhdistusongelmien vuoksi kallista.

Covid19-rokotteiden kehittelyn pohjana ovat usein aikaisemmat mallirokotteet edeltäneille koronaviruksille, SARS ja MERS (Uusi-Mäkelä ym. 2020). Tämä pohjatyö on arvokasta ja osoittaa, että toimiva koronarokote voidaan tehdä usealla eri tavalla. Kuitenkin on muistettava, että SARS tai MERS -rokotteiden tehoa ei koskaan testattu käytännössä, koska virukset hävisivät sitä ennen itsestään. Covid-19 voi myös hävitä, mutta voi myös jäädä pitkäaikaiseksi kiertolaiseksi kuten esimerkiksi lievempää tautia aiheuttava Hong Kong (HK-1) -virus, joka on ollut liikkeellä ainakin vuodesta 2005 lähtien aiheuttaen harvakseltaan hengitystieinfektioita, kuten jo vuosikymmeniä tunnetut koronavirukset 229E ja OC43.

Lähdeviite: Uusi-Mäkelä M., Hankaniemi M., Heinimäki S., Blazevic V, Hytönen V., Rämet M. Kilpa COVID-19-rokotteen kehittämiseksi – syntyykö uusi rokotekehityksen maailmanennätys? Duodecim 2020; 136:1427-35.

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Amerikan malliin

Amerikka ei ole mikään koronapandemian hoidon mallimaa, mutta ison maan kokemuksista voi ottaa paljon oppia. Tuoreeksi opiksi käy tilasto omikronin leviämisestä joulukuun aikana. Viikon päättymispäivä             

Lue artikkeli >>

Miten toimisi omikron-rokote?

Tähänastiset koronarokotteet, mukaan lukien ylivoimaisesti suosituimmat mRNA-rokotteet, perustuvat alkuperäiseen Wuhanin koronavirukseen, eli kahden vuoden takaiseen kantaan. Sen jälkeen on tullut variantti toisensa jälkeen: alfa, beeta,

Lue artikkeli >>

Pispalan palokunta ja koronatoimet

”Jos lährettäis”, sanoi Pispalan palokunta, ”vaan taitaa sarekin tulla”. Tämä sopisi hyvin tamperelaisen pääministerin sanomaksi, mutta sopii yhtä lailla muille ns. päättäjille. Suomessa ”päättäjille” on

Lue artikkeli >>