Timo Vesikarin blogi

Koronarajoitusten hyvät seuraukset: ei influenssaa eikä noroa

Hengitystieinfektiot, siis flunssa ja siihen liittyvät seuraukset, eivät tiettävästi olleet varhaisten esi-isiemme riesa. Vasta maanviljelys, karjanhoito ja kaupungistuminen loivat noin 10 000 vuotta sitten tarpeeksi suuria lähekkäin asuvia ihmisryhmiä virusten kierron ylläpitämiseen.

Siitä lähtien ihmiskunnalla on ollut flunssaa, jonka aiheuttajina on rinovirukset, enterovirukset, influenssavirukset, parainfluenssavirukset, RS-virukset, adenovirukset ja varmaan myös koronavirukset. Useimmissa tapauksissa hengitystieinfektioiden antama immuniteetti on melko lyhytkestoista ja saman viruksen vähän erilainen tyyppi pystyy hyvin iskemään taas seuraavana vuonna. Etelämantereella eristyksessä talvehtivilla tutkimusryhmillä ei ole kuitenkaan flunssaa, vaan siihen sairastutaan vasta kevään huoltokuljetusten mukana.

Tiedämme siis jo entuudestaan, että hengitystieinfektioilta voi välttyä eristäytymällä, mutta emme ole halunneet tehdä sitä. Mieluummin käymme teatterissa, matkustamme joukkoliikennevälineillä ja tervehdimme kättelemällä tai halaamalla. Olemme toki vuosikausia nähneet, miten idässä pidetään maskeja influenssa-aikaan, mutta tapa ei ole meille levinnyt.

Nyt koronan luomassa pakkotilanteessa koe on tehty. Turvavälit ovat vakiintuneet, kättelyt on lopetettu ja maskeistakin on tullut yleisiä. Tiedämme, että koronaepidemian kulku voidaan pysäyttää ”lockdownilla”. Yksittäisistä toimenpiteistä varmaan etäisyyden pitäminen eli turvaväli on kaikkein tehokkain.

Paitsi koronassa, tulokset näkyvät muissakin infektioissa. Jo alkusyksystä tuli tietoa, että Australian tavanomainen talvi-influenssaepidemia heinäkuussa ei tapahtunutkaan vaan oli kuin maa olisi niellyt influenssan. Sama on nyt havaittu pohjoisella pallonpuoliskolla ja myös Suomessa. USA:ssa seurataan melko reaaliaikaisesti monia virusinfektioita, ja siellä on todettu, että myös parainfluenssavirukset, RS-virus ja adenovirukset ovat vähentyneet murto-osaan normaalivuosista. Bakteeripuolella pneumokokkitaudit ovat vähentyneet. Myös norovirus on harvinaistunut. Vuonna 2020 USA:ssa on raportoitu 86% vähemmän norovirustautiryppäitä kuin edellisenä vuonna. Mihin tässä rokotetta tarvitaan?

Pikkulapsilla kuitenkin vielä on sekä noroa että hengitystieinfektioita. Päiväkodit ja koulun alaluokat ylläpitävät flunssaa ja levittävät sitä aikuisiinkin. Niinpä hengitystieoireisia asiakkaita riittää koronatesteihin, vaikka korona on pikkulapsilla harvinainen.

Kun koronaväsymys valtaa alan ja rokotukset edistyvät, niin rajoituksia tietysti pyritään purkamaan. On mielenkiintoista nähdä, mitä jää jäljelle. Palaako kättely? Jätetäänkö kuitenkin ainakin vähän turvaväliä? Varmaan jotain jää, vaikka korona olisi hallinnassa. Sittenpä näemme, miten käyttäytymisen muutos vaikuttaa influenssaan.

Rokotukset varmaan kuitenkin jatkuvat, ja ehkä tulevina syksyinä annetaan yhtä aikaa korona- ja influenssarokotteita tai vaikka näistä tehtyä yhdistelmärokotetta. Koronarokotteiden nopea edistys voi vaikuttaa myös parempien influenssarokotteiden kehittämiseen. Influenssaan mRNA-rokotteita on tehty, mutta ei juuri testattu.

Vanhan normaalin symbolina voi pitää vaikkapa risteilyalusta, joita tehdään edelleen. Riskiryhmään kuuluvat ihmiset pakkautuvat alukseen viikoksi tai kahdeksi ja ottavat ennen lähtöä korona-, influenssa- ja norovirusrokotteet mieluummin kuin jättävät risteilyn tekemättä.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Toivotaan, toivotaan koronastrategia

Sanna Marin ja hänen hallituksensa osoittivat todellista johtajuutta tasan kerran koronaepidemian aikana, maaliskuusssa 2020. Valmiuslaki ja Uudenmaan sulku olivat sen verran näyttäviä toimenpiteitä, että ihmiset

Lue artikkeli >>

Kansalliset koronarokotteet

Koronapandemian alussa vuonna 2020 vallitsi suuri epätietoisuus siitä, miten rokotteiden kehitys uutta koronavirusta vastaan tulisi tapahtumaan ja ennen kaikkea siitä, mikä tie johtaisi menestykseen. Perinteisillä

Lue artikkeli >>

Koronassa ei synny laumasuojaa

Kirjoitin 17.12.2020 blogin otsikolla ”Entä jos korona käyttäytyy kuin rotavirus”. Tuolloinen ennustus näyttää monessa suhteessa pitävän paikkansa. Rotavirusrokotukset aloitettiin Amerikoissa vuonna 2006 ja Suomessa vuonna

Lue artikkeli >>