Timo Vesikarin blogi

Koronapommi laukeaa Kiinassa

Kiina on kovasti tapetilla sen jälkeen, kun koronarajoituksia höllennettiin marraskuussa mielenosoitusten jälkeen. Jotain oli pakko tehdä, ettei mielenosoitusten todellinen syy eli hallinnon vastustus tulisi liikaa esiin. Toisaalta niin kovia koronarajoituksia kuin Kiinassa on ollut, ei voi loputtomiin jatkaakaan.

Nyt siis Kiinassa omikronmuunnos lähtee liikkeelle samaan tapaan kuin vuosi sitten meillä. Suomessa on vuoden 2022 aikana kuollut runsaat 5600 ihmistä koronaan, eli yksi promille väestöstä. Jos Kiinan 1,4 miljardista ihmisestä kuolee 0,1%, niin se on 1,4 miljoonaa kuollutta tulevana vuonna. Tämän kummempaa epidemiologista tietotaitoa ei tarvita. Toisaalta viisaammatkin ennustajat ovat päätyneet jokseenkin samaan. Kun on kuitenkin kysymys omikronvariantista, niin kuolleisuus on paljon pienempi kuin ennen. Wuhanin alkuperäisessä epidemiassa 2020 kuolleisuus oli 16%. Silti 0,1% on paljon, epidemia leviää koko väestöön nopealla vauhdilla.

Todellisista tartuntaluvuista on nyt vaikea saada selvää. Kiinan viranomaiset ovat ilmoittaneet 62 000 tartuntaa 20 päivän aikana joulukuussa. Epäviralliset arviot yltävät jopa 250 miljoonaan. Varmaa on, että sairaaloissa on ruuhkaa, tehohoitoon ei pääse ja ruumishuoneet ovat täynnä ja ruumiita otetaan jonotuslistalle krematorioon. Kiinan viranomaisten reaktiot ovat tuttuja Suomestakin: 1. lopetetaan koronalukujen julkistaminen 24.12. alkaen ja 2. muutetaan koronakuolemien määritelmää.

Kiinan rokotekehitys ja väestön rokottaminen näyttivät pitkään hyvältä, mutta nyt on paljastunut ongelma. Kiinalainen koronarokote perustui inaktivoituun kokonaiseen koronavirukseen ja yksinkertaisuudessaan se valmistui jopa ennen muita rokotteita. Rokotetta annettiin laajalti Kiinassa ja sitä riitti vientiinkin ainakin 700 miljoonaa annosta. Kokovirusrokote toimii kuten influenssarokote, eikä sen antama suoja ole kovin pitkäikäinen. Tehokin on selvästi huonompi kuin mRNA-rokotteiden, joita Kiina on kieltäytynyt hankkimasta lännestä.

Rokotuskattavuus oli Kiinassa jossain vaiheessa ihan maailman kärkeä: yli 80% jo vuonna 2021. Yhden annoksen saaneita kerrotaan olevan 90%. Rokotteen teho on kuitenkin hiipunut, teho oli alun perinkin heikonpuoleinen eikä rokotetta ole sittemmin räätälöity omikronia varten, vaan on junnattu eteenpäin samalla vanhalla.

Kiinassa on kuitenkin runsaasti uusien rokotteiden kehitystyötä. Kuukausi sitten tuli saataville nenäsuihkerokote. Monta muuta uudentyyppistä rokotetta on saanut myyntiluvan lyhyen ajan sisällä. On silti arvoitus, miten nopeasti näitä uusia rokotteita saadaan oikeasti laajaan levitykseen. USA:n tarjoamasta rokoteavusta Kiina on ylpeästi kieltäytynyt.

Myös alkuperäinen rokotuskattavuus on osoittautunut kuplaksi. Rokotuskampanjat koskivat työikäistä väestöä ja vanhukset ”unohtuivat”. Tuotannon jatkumista pidettiin ensiarvoisen tärkeänä. On vaikea sanoa, oliko vanhusten alirokottaminen tahallista tai ei. Nyt sille ei enää mahda mitään, sillä täydennysrokotukset vanhalla kokovirusrokotteella eivät paljoa auta.

Kiinassa jos missä pitäisi nyt ripeästi yrittää vaikuttaa epidemian leviämiseen rokotteilla, jotka todella estävät tartuntoja eikä vain vakavaa tautia. Omikron-rokotteet ovat siinä välttämättömiä, mutta niitä tarvittaisiin nyt heti satoja miljoonia annoksia. Tässä tilanteessa olisi erityisesti nenäsuihkerokotteella mahdollisuus näyttää kyntensä.

Kiinalainen nenäsuihkerokote pohjautuu elävään influenssa(rokote)virukseen ja tuotanto voi periaatteessa olla hyvinkin nopeaa. Pystytäänkö Kiinassa järjestämään tuotannon räjähdysmäinen laajentaminen, jää nähtäväksi. Seuraava kysymys on kattavien joukkorokotusten järjestäminen lyhyellä aikataululla. Kiinan hallinto voisi tähän pystyä, mutta juuri nyt hallituskaan ei ilmeisesti halua pakkotoimia käyttää.

Kiinan ongelmat eivät välttämättä heijastu meille, koska sikäläiset virukset eivät ainakaan nyt sisällä mitään uusia ja yllättäviä variantteja. Mutta jos jotakin, niin Kiinan tuleva tapausten valtava määrä vaikuttaa nykyistä pandemiaa pitkittävästi.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

PATH ja rotavirusrokote

PATH on lyhenne sanoista Programme for Appropriate Technology in Health. Voiko epäselvempää ilmausta enää olla? Tämä organisaatio toimii Seattlessa ja on vuosien aikana käytännössä ottanut

Lue artikkeli >>

Rotarokote on jo diabetesrokote, osa 2

Vuoden 2024 alussa on ilmestynyt kaksi suomalaistutkimusta, jotka sivuavat aihetta lasten ykköstyypin diabeteksen ehkäisemisestä virusrokotteilla. Artikkelit eivät tunnu kohtaavan, eivätkä aiheesta kirjoittaneet toimittajat mainitse toinen

Lue artikkeli >>

1960-luvun lääketiedettä

Olen tykännyt katsoa TV-sarjaa Berliinin kuuluisasta Charité-sairaalasta. Draaman keinoin on käsitelty 1800-1900-lukuen vaihdetta, kolmatta valtakuntaa 1933-1945 ja viimeksi DDR:n alkuvaiheita. Saksan historian tapahtumat ja lääketieteen

Lue artikkeli >>

Tohtoreita kouluputkesta

Hallitus on päättänyt satsata tutkimukseen ja kohdistaa lisärahoitusta tohtorikoulutukseen. Suunnitelmana on rahoittaa seuraavien vuosien aikana tuhat uutta tohtorikoulutuspaikkaa. Satsaus on Suomen oloissa suuri ja luulisi,

Lue artikkeli >>

Tuhkarokkouutiset tuovat vaihtelua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puhuu mieluummin mistä tahansa muusta tartuntataudista kuin koronasta. Viime syksynä, kun oli ilmeistä, että koronatehosteiden antamisessa oli pahasti myöhästytty, niin

Lue artikkeli >>