Johns Hopkins yliopisto Baltimoressa on kuuluisa terveystieteellisestä tutkimuksesta. Korona-aikana yliopisto on ottanut johtavan roolin tapausten ja kuolemien kirjaamisessa maailmanlaajuisesti. Yliopiston ajantasaiset tiedot koronaluvuista ovat olleet keskeisiä koronapandemian kokonaiskuvan hahmottamisessa.
Nyt Johns Hopkins yliopisto on ilmoittanut, että maaliskuun alusta 2023 se ei enää kerää koronatietoja. Eihän tällainen toiminta ole mikään yliopiston perustehtävä. Toisaalta pandemian kaltaisessa erikoistilanteessa Johns Hopkinsin aloitteellisuus ja aktiivisuus on ollut erityisen kiitettävää ja auttanut paljon koronan kokonaistilanteen hahmottamisessa. Yliopisto on saanut julkisuutta ja PR:ää, mutta nyt ehkä kiinnostus on laimenemassa.
Korona ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään. Johns Hopkinsin lopettaessa helmikuun 28. päivä oli USA:ssa diagnosoitu yli 100 miljoonaa tapausta ja todettu 1 119 000 koronakuolemaa. Vaikka koronatilanne oli koko maan keskiarvona ”vakaa”, korona oli selvässä nousussa esim. itärannikon suurissa osavaltioissa New Yorkissa ja New Jerseyssä. Mistään suvantovaiheesta ei siis oikein voi puhua.
Mutta ei hätää. Koronatilastojen päivittäjäksi on jo tullut Worldometer. Mikä tämä oikein on, on vaikea hahmottaa. Melkein liian hyvää ollakseen totta. Worldometer sanoo olevansa kansainvälinen tiimi, jolla ei ole poliittisia tai kaupallisia sidonnaisuuksia. Miten sellainen on mahdollista, jää vielä arvattavaksi. Mutta sivusto tuottaa reaaliaikaista terveystietoa koronasta ja monesta muustakin sairaudesta, ja paljon muuta.
Nyt kun tällainen runsauden sarvi on helposti käytettävissä, niin pysähdytään hetkeksi lukujen ääreen. Eri maiden koronatapausten määrien vertailu voi olla ongelmallista, koska luvut riippuvat testausaktiviteetista ja viime aikoina myös tilastoimatta jäävistä kotitesteistä. Mutta kuolema on yksiselitteinen ja selkeä tapahtuma, ja koronan liittäminen kuolemiin onnistuu varmasti useimmissa maissa. Vertaillaan siis koronakuolemia.
Koko maailmassa on 12.3.2023 mennessä rekisteröity 6 811 729 koronakuolemaa. Maittain tilaston kärki näyttää seuraavalta:
USA 1 148 780
Brasilia 699 910
Intia 530 781
Venäjä 393 549
Meksiko 333 235
Peru 219 512
Britannia 207 695
Italia 188 538
Saksa 169 857
Ranska 165 163
Indonesia 160 945
Iran 144 956
Kolumbia 142 639
Argentiina 130 472
Espanja 119 618
Puola 119 030
Ukraina 111 298
Etelä-Afrikka 102 595
Turkki 101 492
Pelkät raa’at luvut sellaisenaan ovat pysäyttäviä. Ainakin nämä kuolemat ovat tapahtuneet. Jos diagnostiikassa tai raportoinnissa on ollut puutteita, niin korjaus tapahtuisi ylöspäin. Euroopan suurten maiden kuolleisuusluvut eivät ehkä tule yllätyksenä, koska niitä on seurattu mediassa. Latinalaisen Amerikan kuolemat ovat shokeeraavia, Brasilia ja Meksiko kärjessä. Mm. näistä maista on kokemusta siitä, miten valtionjohto on vähätellyt koronaa.
Suomi on selvinnyt varsin hyvin, jos verrataan vaikka lähinaapureihin, Skandinaviaan ja Baltiaan. Nämä kuolleisuusluvut ovat niitä kaunistelemattomia.
Koronakuolemien määrä % väestöstä
Ruotsi 23 749 0,23%
Liettua 9 601 0,36%
Suomi 8 967 0,16%
Tanska 8 304 0,14%
Latvia 6 203 0,39%
Norja 5 213 0,09%
Viro 2 946 0,22%
Nämä pohjoisten maiden ”pienet” luvut ovat väestön suhteutettuina samalla tasolla kuin edellisen taulukon isojen maiden: esim. USA:n luku on 0,34%, Britannian 0,30% ja Saksan 0,20%.
Selvästi matalampia koronakuolleisuuslukuja väestöön suhteutettuna on Aasian isoista maista: Japani 0,58% ja Korea 0,66%. Näin siitä huolimatta, että maissa on suuret vanhusväestöt. Toisaalta näissä maissa on ollut erityisen tiukat koronarajoitukset. Kiinan luvut antavat vielä odottaa, kun rajoitukset purettiin vasta äskettäin.
Kirjoittaja Timo Vesikari
