Timo Vesikarin blogi

Koronakevään vääriä arvauksia

Alkuun on syytä sanoa, että Suomen hallitus on onnistunut hyvin koronaepidemian rajoittamistoimissa. On silti vaikea sanoa, onko tämä taustalla olevien asiantuntijoiden ansiota vai – kuten pikemmin epäilen – hallitus on onnistunut asiantuntijoista huolimatta.

Myös purkutoimet ovat menneet pääosin hyvin. Olisin itse pitänyt Uudenmaan sulun pidempään voimassa, tosin tuolloin alue olisi voinut olla pienempi. Kehä III olisi riittänyt rajaksi, jolla pahin epidemiavyöhyke eristettiin muusta Suomesta. Nyt täytyy toivoa, että hallituksella riittää uskallusta pitää Ruotsin raja kiinni.

Mutta ne arvaukset. Varmasti voidaan sanoa, että kukaan ei tiennyt eikä osannut ennustaa oikein koronavirusepidemian kulkua Suomessa. Itsekin olin yllättynyt siitä, miten pahaa jälkeä Itävallan Ischglin after ski -paikoista maaliskuun alussa palanneet alppihiihtäjät saivat aikaan. Olin tuudittautunut siihen, että tauti pystyttäisiin Suomessa rajaamaa, kuten onnistuttiin ensimmäisen kiinalaispotilaan kohdalla Lapissa tammikuun lopussa.

Ensimmäiset THL:n ”ennusteet”, siis arvaukset, hipoivat sananmukaisesti pilviä. ”Mallinnos” näytti siltä kuin se olisi tarhalapsen piirros sateenkaaresta, joka kaartuu korkealle monissa väreissä. Televisioruudussa THL:n edustajat hikoilivat ja sekoilivat eikä katsoja voinut tuntea kuin myötähäpeää. Myöhemmin on tivattu lukuja, joihin käyrät perustuivat, mutta eihän niitä ole saatu.

Seuraavaksi yleisö sai kuulla, että tavoitteena ei ole sairastumisen estäminen tai minimoiminen, vaan tarkoitus on antaa epidemian edetä vapaasti, kunhan tehohoidon kapasiteettia ei ylitetä. Onneksi nämäkään asiantuntijat eivät saaneet tahtoaan läpi, sillä siinä tapauksessa oltaisiin nyt Ruotsin tiellä. Onneksi hallituksen tehokkaat sulkutoimenpiteet osoittivat, että epidemia voidaan rajata ja näin annettiin myös asiantuntijoille mahdollisuus korjausliikkeeseen.

Sitten tuli ”asiantuntijoiden” linjaus, että kaikkia sairaita ei kannata testata vaan antaa taudin jyllätä. Onneksi taas kävi toisin. Kun tapausmääriä todella onnistuttiin rajoittamaan, niin testaus kävikin mahdolliseksi. Toki testauskapasiteettiakin onnistuttiin lisäämään ajan myötä, ei mitään salamavauhtia kuten Koreassa, mutta kuitenkin.

Tarkoitus ei ole koota tähän kaikkia jälkiviisauksia, vaan korostaa, että kukaan ei silloin tiennyt, eikä tiedä nytkään. Samat ja uudet asiantuntijat esittävät nyt arvioita siitä, tuleeko koronan toinen aalto ja jos tulee, niin milloin. Näihin juttuihin on syytä suhtautua suurella varauksella. Kukaan ei oikeasti tiedä.

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Toivotaan, toivotaan koronastrategia

Sanna Marin ja hänen hallituksensa osoittivat todellista johtajuutta tasan kerran koronaepidemian aikana, maaliskuusssa 2020. Valmiuslaki ja Uudenmaan sulku olivat sen verran näyttäviä toimenpiteitä, että ihmiset

Lue artikkeli >>

Kansalliset koronarokotteet

Koronapandemian alussa vuonna 2020 vallitsi suuri epätietoisuus siitä, miten rokotteiden kehitys uutta koronavirusta vastaan tulisi tapahtumaan ja ennen kaikkea siitä, mikä tie johtaisi menestykseen. Perinteisillä

Lue artikkeli >>

Koronassa ei synny laumasuojaa

Kirjoitin 17.12.2020 blogin otsikolla ”Entä jos korona käyttäytyy kuin rotavirus”. Tuolloinen ennustus näyttää monessa suhteessa pitävän paikkansa. Rotavirusrokotukset aloitettiin Amerikoissa vuonna 2006 ja Suomessa vuonna

Lue artikkeli >>