Timo Vesikarin blogi

Koronakevään vääriä arvauksia

Alkuun on syytä sanoa, että Suomen hallitus on onnistunut hyvin koronaepidemian rajoittamistoimissa. On silti vaikea sanoa, onko tämä taustalla olevien asiantuntijoiden ansiota vai – kuten pikemmin epäilen – hallitus on onnistunut asiantuntijoista huolimatta.

Myös purkutoimet ovat menneet pääosin hyvin. Olisin itse pitänyt Uudenmaan sulun pidempään voimassa, tosin tuolloin alue olisi voinut olla pienempi. Kehä III olisi riittänyt rajaksi, jolla pahin epidemiavyöhyke eristettiin muusta Suomesta. Nyt täytyy toivoa, että hallituksella riittää uskallusta pitää Ruotsin raja kiinni.

Mutta ne arvaukset. Varmasti voidaan sanoa, että kukaan ei tiennyt eikä osannut ennustaa oikein koronavirusepidemian kulkua Suomessa. Itsekin olin yllättynyt siitä, miten pahaa jälkeä Itävallan Ischglin after ski -paikoista maaliskuun alussa palanneet alppihiihtäjät saivat aikaan. Olin tuudittautunut siihen, että tauti pystyttäisiin Suomessa rajaamaa, kuten onnistuttiin ensimmäisen kiinalaispotilaan kohdalla Lapissa tammikuun lopussa.

Ensimmäiset THL:n ”ennusteet”, siis arvaukset, hipoivat sananmukaisesti pilviä. ”Mallinnos” näytti siltä kuin se olisi tarhalapsen piirros sateenkaaresta, joka kaartuu korkealle monissa väreissä. Televisioruudussa THL:n edustajat hikoilivat ja sekoilivat eikä katsoja voinut tuntea kuin myötähäpeää. Myöhemmin on tivattu lukuja, joihin käyrät perustuivat, mutta eihän niitä ole saatu.

Seuraavaksi yleisö sai kuulla, että tavoitteena ei ole sairastumisen estäminen tai minimoiminen, vaan tarkoitus on antaa epidemian edetä vapaasti, kunhan tehohoidon kapasiteettia ei ylitetä. Onneksi nämäkään asiantuntijat eivät saaneet tahtoaan läpi, sillä siinä tapauksessa oltaisiin nyt Ruotsin tiellä. Onneksi hallituksen tehokkaat sulkutoimenpiteet osoittivat, että epidemia voidaan rajata ja näin annettiin myös asiantuntijoille mahdollisuus korjausliikkeeseen.

Sitten tuli ”asiantuntijoiden” linjaus, että kaikkia sairaita ei kannata testata vaan antaa taudin jyllätä. Onneksi taas kävi toisin. Kun tapausmääriä todella onnistuttiin rajoittamaan, niin testaus kävikin mahdolliseksi. Toki testauskapasiteettiakin onnistuttiin lisäämään ajan myötä, ei mitään salamavauhtia kuten Koreassa, mutta kuitenkin.

Tarkoitus ei ole koota tähän kaikkia jälkiviisauksia, vaan korostaa, että kukaan ei silloin tiennyt, eikä tiedä nytkään. Samat ja uudet asiantuntijat esittävät nyt arvioita siitä, tuleeko koronan toinen aalto ja jos tulee, niin milloin. Näihin juttuihin on syytä suhtautua suurella varauksella. Kukaan ei oikeasti tiedä.

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Amerikan malliin

Amerikka ei ole mikään koronapandemian hoidon mallimaa, mutta ison maan kokemuksista voi ottaa paljon oppia. Tuoreeksi opiksi käy tilasto omikronin leviämisestä joulukuun aikana. Viikon päättymispäivä             

Lue artikkeli >>

Miten toimisi omikron-rokote?

Tähänastiset koronarokotteet, mukaan lukien ylivoimaisesti suosituimmat mRNA-rokotteet, perustuvat alkuperäiseen Wuhanin koronavirukseen, eli kahden vuoden takaiseen kantaan. Sen jälkeen on tullut variantti toisensa jälkeen: alfa, beeta,

Lue artikkeli >>

Pispalan palokunta ja koronatoimet

”Jos lährettäis”, sanoi Pispalan palokunta, ”vaan taitaa sarekin tulla”. Tämä sopisi hyvin tamperelaisen pääministerin sanomaksi, mutta sopii yhtä lailla muille ns. päättäjille. Suomessa ”päättäjille” on

Lue artikkeli >>