Kun koronarajoituksista luovuttiin toukokuussa 2022, julisti THL kesäloman alkaneeksi. Asiaan palattaisiin ehkä joskus syksyllä, jolloin rokotuksiakin mahdollisesti jatkettaisiin jollakin rokotteella, jota ei vielä tiedetä. Rajoitusten poistaminen oli useimmille tervetullutta ja samalla korona aktiivisesti unohdettiin.
Olisi kätevää, jos korona käyttäytyisi näin ja muuttuisi uudeksi influenssaksi. Se voisi tulla loppusyksystä tai talvella niin, että sitä vastaan voitaisiin rokottaa alkusyksystä influenssarokotuksen tapaan, joko samanaikaisesti tai yhdistelmärokotteella. Yhdistetty mRNA-rokote influenssaa ja koronaa vastaan on ollut jo jonkin aikaa mm. Modernan tutkimuspaletissa.
Ikävä kyllä korona ei olekaan käyttäytynyt viranomaisten toivomalla tavalla. Tapaukset lähtivät nousuun heti heinäkuun alussa (lukumääriähän ei nykyään kukaan tiedä, kun vain harvat testataan ”virallisella” PCR-testillä). Sairaalahoidot ovat lähes kolminkertaistuneet (nyt yli 700 sairaalassa), mutta tehohoidot pikemmin laskeneet. Vanhukset kuolevat usein tehohoidon ulkopuolella. Taudin luonne on siis vähän muuttunut: vakavia sairaalahoitoa vaativia tapauksia on paljon, mutta kaikkein vakavimmat ovat harvassa.
Muutoksen syynä on uusien omikronvarianttien 4 ja 5 ilmaantuminen. Nämä muunnokset tarttuvat hyvin herkästi ja kiertävät sekä rokoteimmuniteettia että taudin sairastamisen jälkeen saatua immuniteettia. Toisaalta ne aiheuttavat harvemmin vakavaa tautia, mutta muutos aikaisempaan on pieni. Kyllä sairaalaan joutuminen ja vaikka lisähapen saaminen sinällään on jo vakava tauti. Tuoreen norjalaisen tutkimuksen mukaan lisähapen tarve koronan aikana lisää pitkittyneen koronan eli long COVIDin todennäköisyyttä 10-kertaiseksi.
THL käyttäytyi heinäkuussa kuin uniltaan herätetty karhu ja antoi murahtelevia lausuntoja, että ottakaa nyt sitten niitä rokotuksia, kun kerran haluatte. Tehosterokotusten (4. rokotus) kohderyhmää siis laajennettiin 60-79-vuotiaisiin ja myös nuorempiin henkilöihin, joilla on jokin riskitekijä. Kysymyksessä oli kuitenkin vain tarpeettoman pihtaamisen lopettaminen eikä mikään uusi politiikka tai uusi rokotuskampanja.
Suomen koronarokotuksilta puuttuu kunnon tavoite. Usein hoetaan, että tavoite on vakavien tautimuotojen ehkäisy. Tämä tavoite on kuitenkin jälkikäteen asetettu, sen jälkeen, kun huomattiin, että rokotukset eivät kovin hyvin estä tartuntoja. Olisi toki toivottavaa, että rokotukset ehkäisisivät myös lieviä koronatapauksia. Ongelma on siinä, että rokotteet on edelleen suunnattu alkuperäistä koronavirusta vastaan, mutta virus on sen jälkeen muuntunut monia kertoja.
Täsmärokotteita omikronia vastaan on kehitetty, mutta nekään eivät ole kovin täsmällisiä. Rokote omikron 1:tä vastaan ei ole sama kuin rokote omikron 4:ää tai 5:ttä vastaan. Sekä Pfizer/BioNTech että Moderna ovat hakeneet USA:ssa myyntilupaa omikron-rokotteelle. Modernan rokotteessa on puolet vanhaa koronaa ja puolet omikron 1:tä. Pfizerin hakemuksen sisältöä ei tiedetä. Joka tapauksessa USA:ssa varaudutaan jo omikron-rokotteiden hankkimiseen ja antamiseen, vaikka ei varmuudella tiedetä, mitä ”täsmärokotteella” saavutetaan. EU todennäköisesti tekee saman, jolloin nämä rokotteet tulevat Suomeenkin.
Oikeasti tämän hetken rokotteen pitäisi olla suunnattu omikron BA.4 ja BA.5 variantteja vastaan. Kumpikin mRNA-rokotteiden valmistaja on ilmoittanut kehittävänsä tällaista yhdistelmärokotetta. Ne kuitenkin haluavat välttää hitaiden ja kalliiden tehotutkimusten tekemisen, ja ehdottavat että uudet varianttirokotteet nyt ja vastaisuudessa hyväksytään pelkkien eläinkokeiden perusteella. Tämä olisi sekä nopeaa että halpaa.
Pikahyväksyntä olisi suuri muutos viranomaisten toimintaan, mutta lähellä nykyisten influenssarokotteiden vuosittaista hyväksymistä uudelleen ja uudelleen. Ehkä korona- ja influenssarokotteet joskus tulevaisuudessa hyväksytään tällä tavoin samassa nipussa, kunhan korona ensin kesyyntyy.
Kirjoittaja Timo Vesikari
