Timo Vesikarin blogi

Kiina ja koronarokotukset – mallia muille?

Kaikki alkoi Kiinan Wuhanista, tavalla, jota emme varmuudella tiedä. Alun pienen salailun ja epäröinnin jälkeen Kiinan toimet olivat järisyttäviä ja tähtäsivät puhjenneen koronaepidemian tukahduttamiseen. Jos jätetään keinot kritisoimatta, niin tulos on erinomainen. Tähän mennessä Kiinassa on raportoitu noin 95 000 koronatapausta ja 4636 koronakuolemaa.

Vertailun vuoksi Suomen vastaavat luvut ovat noin 136 000 tapausta ja 1051 kuolemaa. Suomessa yritettiin ainakin aluksi vuonna 2020 epidemian tukahduttamista. Ruotsissa ei, ja luvut ovat Suomeen verrattuna kymmenkertaiset: 1 143 000 tapausta ja 14 753 kuolemaa. Paljon huonompi tulos kuin Kiinassa. Euroopassa koronaepidemian kontrolli perustuu tällä hetkellä pääosin rokotuksiin ja rajoituksista ollaan kaiken aikaa luopumassa, vaikka epidemia jatkuukin. Suomessa tapauksia on joka päivä 400-500. Kiinassa on edelleen melko tiukat rajoitukset ja uusia tapauksia on keskimäärin 70 päivässä.  

Entä mikä on koronarokotusten tilanne Kiinassa? Kiinassa koronarokotuksia on annettu enemmän kuin missään, eli yhteensä yli 2 miljardia rokoteannosta. Se on yli kolmasosa kaikista maailmassa annetuista koronarokotuksista. Tarkkaa rokotuskattavuutta ei ole tiedossa ja luku elää. Erään sivuston mukaan Kiinassa on täysin rokotettuja 76% aikuisväestöstä, kun saman sivuston mukaan Suomen luku on 74%. Kiina on siis jonkin verran Suomea edellä koronarokotuksissa!

Nyt on jännittävää nähdä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Suomessa odotetaan 80%:n rokotuskattavuutta, minkä joidenkin mukaan pitäisi riittää laumasuojaan. Nyt tiedetään, että ei riitä, vaan tavoite on tämä, koska parempaan ei pystytä. Tilanne näyttää olevan sama monissa Euroopan maissa. Hämmästyttävän yhtenäisesti noin 20% ihmisistä vastustaa itsensä tai lastensa rokottamista.

Kiinassa nykymenolla päästään 100%:n rokotuskattavuuteen parissa kuukaudessa. Rokotusvastaisuudesta ei ole ainakaan uutisoitu.

Kaikki Kiinassa annetut 2 miljardia rokoteannosta ovat olleet kotimaista valmistetta. Kaikki ovat myöskin inaktivoituja koronaviruksia sisältäviä rokotteita, kolmelta eri valmistajalta. Johtava rokotevalmistaja on Sinopharm, joka on valtion omistama. Se pyrkii 5 miljardin rokoteannoksen vuosituotantoon. Rokote on käytössä 40 maassa. Hyvänä kakkosena on yksityinen Sinovac, jonka rokote on äskettäin hyväksytty myös lapsille. Kolmas rekisteröity rokote tulee Wuhanista.

Kokovirusrokotteet tulivat valmiiksi nopeammin kuin muut, jo syksyllä 2020, ja niitä pystyttiin valmistamaan suuria määriä. Heikko puoli on tehossa. Sinopharmin suojateho on 78%, Sinovacin 83,5% (Turkki) tai vain 50% (Brasilia) ja Wuhanin rokotteen 72,8%. Vaikka suojatehojen vertailu on vaikeaa, kun tutkimuksia on tehty eri väestöissä ja mittarina on ollut erilaisia taudin vaikeusasteita ja vielä kiertämässä eri virusvariantteja, on kuitenkin ilmeistä, että kokovirusrokotteiden tehot ovat alempia kuin mRNA-rokotteiden 90-95% lukemat.

Kiinalaisten kokovirusrokotteiden tehoa voidaan epäilemättä parantaa antamalla kolmansia annoksia. Tähän epäilemättä pyritäänkin. Samalla valmistetaan kokovirusrokotteita koronan virusmuunnoksista. Niiden toimivuus ei kuitenkaan ole varmaa, sillä muunnosrokote voi aiheuttaa voimakkaamman immuunivasteen alkuperäistä kuin muunneltua virusta vastaan (original antigenic sin).

Kiinassa onkin tulossa kokonainen uusien rokotteiden sukupolvi. Ainakin 8 rokotevalmistajaa on kehittämässä koronan piikkiproteiiniin perustuvia proteiinirokotteita, joista ensimmäinen on jo saanut myyntiluvan. Siinä on mukana adjuvantti. Hauska sinänsä, että useimmat rokotteet tehdään geeniteknologisesti kiinalaisen hamsterin munasarjasoluissa. Näitä CHO-soluja käytetään tosin joka puolella maailmaa.

Yksi kiinalainen valmistaja, Xiamen Yliopisto yhdessä Hong Kongin yliopiston kanssa tekee nenäsuihkeena annettavaa rokotetta, jossa influenssarokotteeseen on yhdistetty koronan piikkiproteiini. Rokote on faasi 3 vaiheessa.

Mutta missä on kiinalainen mRNA-rokote? Yksi valmistaja on aloittanut faasi 1 tutkimukset Shanghai Hospitalissa. Onko kysymys teknologian vaikeudesta vai olisiko kiinalaisilla jokin erityinen ennakkoluulo ”genomirokotteita” kohtaan? Ehkä tämäkin aukko täyttyy pian. Varmaa on, että Kiinaan ei tuoda ulkomaalaisia rokotteita.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Luja luottamus BioNTechiin

EU-maiden koronarokotuksia hallitsee yhä suuremmin Pfizer/BioNTechin mRNA-rokote, joka nyt on saanut pysyvän myyntiluvan nimellä Comirnaty (aika kauhea nimi!). Jo nyt EU on hankkinut Pfizer /

Lue artikkeli >>

RS-virus tuli takaisin

Respiratory Syncytial -viruksella ei ole kunnollista suomenkielistä nimeä. Siksi se on RS-virus tai RSV. RS-virus on pikkulasten yleisin sairaalahoitoa vaativa hengitystieinfektio. Pikkulapsi tarkoittaa lastenlääkärien käytännöissä

Lue artikkeli >>

Moraali mukaan koronarokotuksiin?

Luin uudelleen lääketieteellisen etiikan professori Veikko Launiksen kirjoituksen vuodelta 2013 ”Tieto vai mutu rokotuspäätöksen pohjana” (Duodecim 2013; 129:2413-9). Pidin sitä aikanaan kovin teoreettisena pohdiskeluna Suomen

Lue artikkeli >>

Influenssakin tulee – vai tuleeko?

Syksyllä 2020 puhuttiin paljon influenssarokotuksen tarpeellisuudesta. Pelättiin, että jos korona ja influenssa tapahtuvat yhtä aikaa talvella 2020-21, seurauksena on entistä vakavampia tauteja ja paljon kuolemia.

Lue artikkeli >>