Timo Vesikarin blogi

Kiina ja koronarokotukset – mallia muille?

Kaikki alkoi Kiinan Wuhanista, tavalla, jota emme varmuudella tiedä. Alun pienen salailun ja epäröinnin jälkeen Kiinan toimet olivat järisyttäviä ja tähtäsivät puhjenneen koronaepidemian tukahduttamiseen. Jos jätetään keinot kritisoimatta, niin tulos on erinomainen. Tähän mennessä Kiinassa on raportoitu noin 95 000 koronatapausta ja 4636 koronakuolemaa.

Vertailun vuoksi Suomen vastaavat luvut ovat noin 136 000 tapausta ja 1051 kuolemaa. Suomessa yritettiin ainakin aluksi vuonna 2020 epidemian tukahduttamista. Ruotsissa ei, ja luvut ovat Suomeen verrattuna kymmenkertaiset: 1 143 000 tapausta ja 14 753 kuolemaa. Paljon huonompi tulos kuin Kiinassa. Euroopassa koronaepidemian kontrolli perustuu tällä hetkellä pääosin rokotuksiin ja rajoituksista ollaan kaiken aikaa luopumassa, vaikka epidemia jatkuukin. Suomessa tapauksia on joka päivä 400-500. Kiinassa on edelleen melko tiukat rajoitukset ja uusia tapauksia on keskimäärin 70 päivässä.  

Entä mikä on koronarokotusten tilanne Kiinassa? Kiinassa koronarokotuksia on annettu enemmän kuin missään, eli yhteensä yli 2 miljardia rokoteannosta. Se on yli kolmasosa kaikista maailmassa annetuista koronarokotuksista. Tarkkaa rokotuskattavuutta ei ole tiedossa ja luku elää. Erään sivuston mukaan Kiinassa on täysin rokotettuja 76% aikuisväestöstä, kun saman sivuston mukaan Suomen luku on 74%. Kiina on siis jonkin verran Suomea edellä koronarokotuksissa!

Nyt on jännittävää nähdä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Suomessa odotetaan 80%:n rokotuskattavuutta, minkä joidenkin mukaan pitäisi riittää laumasuojaan. Nyt tiedetään, että ei riitä, vaan tavoite on tämä, koska parempaan ei pystytä. Tilanne näyttää olevan sama monissa Euroopan maissa. Hämmästyttävän yhtenäisesti noin 20% ihmisistä vastustaa itsensä tai lastensa rokottamista.

Kiinassa nykymenolla päästään 100%:n rokotuskattavuuteen parissa kuukaudessa. Rokotusvastaisuudesta ei ole ainakaan uutisoitu.

Kaikki Kiinassa annetut 2 miljardia rokoteannosta ovat olleet kotimaista valmistetta. Kaikki ovat myöskin inaktivoituja koronaviruksia sisältäviä rokotteita, kolmelta eri valmistajalta. Johtava rokotevalmistaja on Sinopharm, joka on valtion omistama. Se pyrkii 5 miljardin rokoteannoksen vuosituotantoon. Rokote on käytössä 40 maassa. Hyvänä kakkosena on yksityinen Sinovac, jonka rokote on äskettäin hyväksytty myös lapsille. Kolmas rekisteröity rokote tulee Wuhanista.

Kokovirusrokotteet tulivat valmiiksi nopeammin kuin muut, jo syksyllä 2020, ja niitä pystyttiin valmistamaan suuria määriä. Heikko puoli on tehossa. Sinopharmin suojateho on 78%, Sinovacin 83,5% (Turkki) tai vain 50% (Brasilia) ja Wuhanin rokotteen 72,8%. Vaikka suojatehojen vertailu on vaikeaa, kun tutkimuksia on tehty eri väestöissä ja mittarina on ollut erilaisia taudin vaikeusasteita ja vielä kiertämässä eri virusvariantteja, on kuitenkin ilmeistä, että kokovirusrokotteiden tehot ovat alempia kuin mRNA-rokotteiden 90-95% lukemat.

Kiinalaisten kokovirusrokotteiden tehoa voidaan epäilemättä parantaa antamalla kolmansia annoksia. Tähän epäilemättä pyritäänkin. Samalla valmistetaan kokovirusrokotteita koronan virusmuunnoksista. Niiden toimivuus ei kuitenkaan ole varmaa, sillä muunnosrokote voi aiheuttaa voimakkaamman immuunivasteen alkuperäistä kuin muunneltua virusta vastaan (original antigenic sin).

Kiinassa onkin tulossa kokonainen uusien rokotteiden sukupolvi. Ainakin 8 rokotevalmistajaa on kehittämässä koronan piikkiproteiiniin perustuvia proteiinirokotteita, joista ensimmäinen on jo saanut myyntiluvan. Siinä on mukana adjuvantti. Hauska sinänsä, että useimmat rokotteet tehdään geeniteknologisesti kiinalaisen hamsterin munasarjasoluissa. Näitä CHO-soluja käytetään tosin joka puolella maailmaa.

Yksi kiinalainen valmistaja, Xiamen Yliopisto yhdessä Hong Kongin yliopiston kanssa tekee nenäsuihkeena annettavaa rokotetta, jossa influenssarokotteeseen on yhdistetty koronan piikkiproteiini. Rokote on faasi 3 vaiheessa.

Mutta missä on kiinalainen mRNA-rokote? Yksi valmistaja on aloittanut faasi 1 tutkimukset Shanghai Hospitalissa. Onko kysymys teknologian vaikeudesta vai olisiko kiinalaisilla jokin erityinen ennakkoluulo ”genomirokotteita” kohtaan? Ehkä tämäkin aukko täyttyy pian. Varmaa on, että Kiinaan ei tuoda ulkomaalaisia rokotteita.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Rokotepihtarit THL:ssä

Torstaina 5.5. oli tiedotustilaisuus, jossa oltiin yhtä hymyä ja THL toivotti kansalaisille hyvää kesää. Ilon aiheena oli se, että koronatapaukset ovat kääntyneet laskuun. Oli odotettu,

Lue artikkeli >>

Koronarokotukset ja salaliittoteoriat

Luin Markus Tiittulan kirjan ”Taistelu totuudesta”, joka kuvaa ajankohtaisia salaliittoteorioita. Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka tarkastelee asioita ulkopuolisena. Hän on perehtynyt asioihin ja kirjoittaa ihan

Lue artikkeli >>

Korona kuriin rokottamalla

Suomessa on jo ajat sitten luovuttu ajatuksesta tukahduttaa koronan leviäminen rokotuksin. Rokotukset polkevat paikoillaan ja rajoitukset on poistettu. Vastaavasti koronan omikronvariantit ovat vallanneet alan ja

Lue artikkeli >>

Omikron-tauti

Kun koronan omikronvariantti ilmaantui, kirjoitin, että tämä virus on tullut jäädäkseen (Omikron on tullut jäädäkseen, 14.12.2021). Muuntuminen vähemmän tappavaksi mutta enemmän tartuttavaksi näytti ensi askeleelta

Lue artikkeli >>