Virallisen vähättelylinjan mukaan kuuluu sanoa, että vanhat ihmiset joutuvat sairaalaan koronan kanssa, eivät koronan vuoksi. Heillä on tämän mukaan esim. sydän- ja verisuonisairaus tai jokin muu pitkäaikaissairaus ja he joutuvat sairaalaan tämän taustasyyn vuoksi ja heillä sitten sattumalta todetaan samalla korona. Jos kuolema tulee, niin se johtuu perussairaudesta eikä koronasta. Näin THL on toiminut, jotta koronakuolemien määrä saataisiin näyttämään pienemmältä.
Mutta entäpä jos nämä eivät olekaan toisistaan erillisiä asioita, vaan korona onkin – ainakin osassa tapauksista – provosoinut sydäntapahtuman, joka johtaa sairaalaan tai jopa kuolemaan? Tällöin ainakin osa sydäntapahtumista johtuvista kuolemista voitaisiin estää koronarokotuksella, ja käänteisesti koronarokotuksen onnistumista voitaisiin mitata muillakin päätetapahtumilla kuin koronainfektiolla.
Tietoa alkaa vähitellen kertyä ja voidaan jo sanoa, että COVID-19 on itsenäinen riskitekijä monille sydäntapahtumille, kuten sydäninfarktille, sydänpysähdykselle ja halvauksille puhumattakaan koronan aiheuttamasta sydänlihastulehduksesta, mikä on luku sinänsä. Jonkinlainen keskiarvo kaikista tapahtumista (sydäninfarkti, halvaus, mikä tahansa kuolinsyy) on, että korona lisää riskiä 1,5kertaiseksi (Vosko ym. Viruses 2023 Feb 11). Tietoa tästä ja koronarokotuksen vaikutuksesta tulee varmasti pian lisää.
Tutkimus on koronan kohdalla vielä alkutekijöissä, mutta asia on hyvin tunnettu influenssasta ja influenssarokotuksesta (Addario ym. GeroScience 2023 Jun 3). Jos käytetään samaa yhdistettyä mittaria (sydäninfarkti, halvaus, mikä tahansa kuolinsyy), niin influenssarokotus vähentää näitä 20-30% vuoden sisällä rokotuksesta. Erityisesti säännöllisillä vuosittaisilla influenssarokotuksilla voi olla tässä suurempikin vaikutus.
Korona- ja influenssarokotusten lisäksi myös RS-virusrokote vanhemmille ihmisille on juuri saanut myyntiluvan ja RSV-rokotus voi vaikuttaa sydäntapahtumiin samalla tavoin, vaikka tarkkaa tietoa ei vielä ole.
Asia menee kummallisemmaksi, kun aletaan puhua rokotussuojan vaikutusmekanismista. On järkeenkäypää, että korona- ja influenssarokotukset vähentävät komplikaatioita vähentämällä koronaa ja influenssaa. Mutta ehkä asiassa on muutakin. Pneumokokkirokotus estää vain pienen osan keuhkokuumeista, mutta sillä on samantapainen suojavaikutus sydäntapahtumia vastaan kuin influenssarokotuksella. Erityisen hyvä tässä suhteessa on influenssa- ja pneumokokkirokotusten antaminen yhtä aikaa. Jopa vyöruusurokotteella on raportoitu olevan sydäntapahtumilta suojaavaa vaikutusta.
Onko kysymys homeopatiasta, eli siitä, että pistettiinpä mitä tahansa ainetta, saadaan aikaan jotain hyvää? Vai onko kysymys akupunktiosta, jossa pelkkä neulanpisto oikeaan paikkaan riittää? Luultavasti ei näistä.
Koronan alkuaikana, ennen kuin koronarokotuksia oli olemassa, puhuttiin muiden rokotusten mahdollisesta edullisesta vaikutuksesta koronaan. Asia alkoi siitä, kun huomattiin lasten tuhkarokkorokotuksen vähentävän lasten koronaan sairastumisriskiä jopa kolmanneksella. Samaa sanottiin myöhemmin tuhkarokko-sikotauti-vihurirokko-(MPR-)rokotuksesta. Minullakin kävi syksyllä 2020 mielessä kokeilla MPR-rokotusta aikuisille riskiryhmäläisille, mutta tutkimushanke unohtui koronarokotteiden tultua käyttöön.
Myös influenssarokotuksen vaikutusta koronaan ehdittiin tutkia. Mm. Hollannissa todettiin sairaalahenkilökunnalla influenssarokotuksen antavan osittaista suojaa koronaa vastaan, ja tutkimus toistettiin muuallakin. Vaikutusmekanismiksi spekuloitiin, että rokotukset samalla, kun ne käynnistävät immuunivasteen, ne myös tehostavat luontaista immuniteettia ja siten antavat osittaista mutta laaja-alaista suojaa tiettyyn taudinaiheuttajaan kohdistuvan vaikutuksen lisäksi. Pelkästä homeopatiasta ei siis ole kysymys, vaan pistettävän aineen täytyy käynnistää immuunivaste.
Ehkä siis kaikkia rokotuksia pitäisi antaa aikuisille nykyistä enemmän ja useammin. Tämähän on rokotevalmistajien unelma. Olin 2000-luvun alussa Lontoossa lääkeyhtiö GSK:n sisäisessä kokouksessa, johon osallistuivat Euroopan maiden lääketieteelliset johtajat ja talousjohtajat. Eksyin porukkaan, koska minua pyydettiin puhumaan rotavirusrokotuksen tarpeellisuudesta. En saanut yleisöä vakuuttuneeksi. Mutta samalla kiinnitin huomiota lääkeyhtiön markkinointiin muuten. GSK oli keksinyt sanan ”wellness”, mikä tuntui terveyden ylläpitämisen lisäksi sisältävän myös rokotukset. Tulkitsin sen niin, että piti markkinoida kaikkia mahdollisia GSK:n valmistamia rokotteita sillä ajatuksella, että kukaan ei voi olla täysin hyvinvoipa, ellei ole ottanut kaikkia yhtiön rokotuksia. Naureskelin ovelalle markkinoinnille (wellness oli kekseliäs sana), mutta pitäisi lopettaa naureskelu. Ehkä aikuisten pitäisi toimia juuri näin: ottaa kaikki mahdolliset saatavilla olevat rokotukset ja siten maksimoida terveyshyödyt. – Tämä varmaan on syytä tehdä omatoimisesti, sillä nykymentaliteetilla THL:lta on jokseenkin turha odottaa aikuisten rokotusohjelmaan laajennuksia.
Kirjoittaja Timo Vesikari
