Vihdoinkin, 14.7.2020, ilmestyi ensimmäinen kokonainen muodolliset julkaisuvaatimukset täyttävä tieteellinen artikkeli koronavirusrokotteesta New England Journal Magazinessa (NEJM) eli lääketieteen alan parhaassa laatulehdessä (Jackson ym. 2020). Kysymyksessä on raportti Moderna-yhtiön koronavirusrokotteen faasi I -tutkimuksesta ihmisellä.

Moderna on ollut koronarokoteraportoinnin polttopisteessä alun alkaen. Yhtiö ilmoitti aloittavansa SARS-CoV-2 (NEJM käyttää tätä nimeä, ei Covid-19) -rokotteen tutkimukset jo kuukausi sen jälkeen, kun kiinalaiset tutkijat olivat tammikuussa 2020 julkaisseet viruksen sekvenssin eli geneettisen koodin. Moderna sai huhtikuussa USA:n liittovaltiolta puolen miljardin dollarin rahoituksen rokotteen kliinisiä kokeita varten. Joku siis uskoi juuri tähän rokotteeseen ja nyt yhtiö on lunastamassa lupaustaan.

Modernan rokotteessa on koronaviruksen pinta-antigeenia koodaavan lähetti-RNA:n pätkä lipidikuoressa. Pelkän RNA:n käyttäminen rokotteena yksinkertaistaa ja nopeuttaa kehitystyötä ja juuri se on mahdollistanut supernopean aikataulun. Toisaalta on oltu huolissaan siitä, että yhtään RNA-rokotetta ei ole aikaisemmin hyväksytty käytettäväksi ihmisellä. Tämän vuoksi tuleva koronarokotekin pitäisi tehdä jollain koetellulla muotilla. NEJM julkaisu on kuitenkin hyvin rohkaiseva RNA-rokotteelle.

Nyt julkaistu tutkimus antaa vaikutelman, että Modernan SARS-CoV-2 RNA-rokote käyttäytyy kuin tavanomainen virusrokote, joka koostuu vaikkapa koko viruksesta tai sen osista. Tutkimukseen osallistui 45 tervettä nuorta aikuista, jotka saivat 2 annosta rokotetta kuukauden välein. Rokotetta tutkittiin kolmella annostasolla: 25µg, 100µg ja 250 µg, ja se annettiin pistoksena lihakseen. Kaikki annokset antoivat immuunivasteen ja vasta-aineiden määrä kasvoi annoksen suuretessa. Tutkijoiden nopea kommentti oli, että matalin annos oli liian pieni ja ylin ehkä turhan suuri (lue: kallis), jolloin jatkoon jäisi keskimmäinen, mikä varmaan oli oletettu lopputulos. Tutkimuksessa vasta-aineita mitattiin kolmella eri menetelmällä ja lisäksi mitattiin soluvälitteistä immuniteettiä. Rokotuksen jälkeisten vasta-aineiden sanottiin olevan samantasoisia kuin koronasta toipuneilla.

Ensimmäistä kertaa on nyt oikeata tietoa rokotteen haittavaikutuksista. Haitat kasvoivat annoksen suuretessa. Lisäksi haittoja oli selvästi enemmän toisen rokotuskerran jälkeen. Kuumetta ei ollut lainkaan ensimmäisen rokotuksen jälkeen, mutta jo 40-50 prosentilla toisen rokotuksen jälkeen. Kuumettakin yleisempiä reaktioita olivat päänsärky, lihassärky ja yleinen heikotus. Paikallisreaktioita rokotuspaikalle tuli melkein kaikille. On tärkeää, että on tutkittu nimenoman kahden annoksen antamista, koska tätä pidetään todennäköisenä myös varsinaisissa koronarokotuksissa.

Tässä tutkimuksessa osanottajat olivat alle 55-vuotiaita ja seuraavana onkin vuorossa tätä vanhemmat. Tutkimus on jo käynnissä. Influenssarokotuksen kohdalla on muotia antaa vanhoille suurempaa, esim. 4-kertaista annosta tavanomaiseen verrattuna. Sama tulee mieleen nyt. Ehkä varsinaiselle Covid-19 riskiryhmälle, yli 70-vuotiaille, pitäisi lähtökohtaisesti antaa suurempi annos tai ainakin nyt testatun annoskirjon yläpäästä. Vaikka haittoja tuli suurella annoksella enemmän, ne eivät sentään olleet sietämättömiä.

NEJM-lehden artikkeliin liittyi ansiokas kommentti, jonka kirjoittaja oli Penny Heaton. Hän on luonut pitkän uran lääketeollisuudessa rokotetutkimuksissa ja on nykyisin Bill ja Melinda Gatesin säätiön tutkimusinstituutin johtaja.  Penny Heaton on vanha tuttu: hän oli Merckin projektipäällikkö, kun Suomessa tehtiin RotaTeq-rokotteen rekisteröintiin johtanutta rotavirusrokotteen tehotutkimusta. Tutkimus julkaistiin niin ikään NEJM-lehden artikkelissa, jossa ensimmäisenä tekijänä oli Timo Vesikari ja viimeisenä (tärkeällä paikalla) Penny Heaton. (Vesikari ym. NEJM 2006)

Lähdeviitteet:

Jackson, LA ym. An mRNA Vaccine Against SARS-CoV-2 – Preliminary Report. DOI: 10.1056/NEJMoa2022483. NEJM 2020

Heaton, PM. The Covid-19 Vaccine Development Multiverse. DOI: 10.1056/NEJMe2025111. NEJM 2020

Vesikari, T ym. … Heaton PM. Safety and Efficacy of a Pentavalent Human–Bovine (WC3) Reassortant Rotavirus Vaccine. NEJM 2006. 354:23-33