Timo Vesikarin blogi

Joko taas lintuinfluenssa?

Koronatilanteen tasaannuttua on tullut muodikkaaksi puhua seuraavaan pandemiaan varautumisesta. Blogissa 4.4.2023 kerroin, kuinka suomalaiset virologit ehdottavat 200 miljoonan euron lisäpanostusta virusdiagnostiikkaan ennen seuraavaa pandemiaa. Mutta hekään eivät sano, mihin virukseen pitäisi varautua.

Korona voi toki vielä yllättää. Kuitenkin tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että viruksen muuntuminen tapahtuu tarttuvampaan, mutta ei tappavampaan suuntaan. Omikronin valtamuunnos XBB.1.5 on 5x tarttuvampi kuin alkuperäinen omikron, mutta vähemmän tappava. Tämän uhkan kanssa pärjää ehkä vanhoilla aseilla. Vanha omikron ”täsmärokote” voi olla yhtä hyvä kuin pussillinen uusia.

Jokin uusi koronaviruskin voisi tarttua ihmiseen, kuten SARS ja MERS. Kun maailmassa on arviolta 500 eläinten koronavirusta, niin se mahdollisuus on olemassa, mutta tarkempi varautuminen on mahdotonta. Tärkeintä on pysyä visusti erossa kaikista laboratoriokokeista, joissa eläinten koronaviruksia parannellaan ihmiseen tarttuviksi, kuten nykyisen pandemian alussa ilmeisesti tapahtui.

Median otsikoissa esiintyy kuitenkin yhä näkyvämmin lintuinfluenssa. Se on eräänlainen kestosuosikki uudeksi pandemiaksi ja on ollut sitä yli 20 vuotta. On laskettu, että vuodesta 1997 lähtien tähän päivään asti on ollut 893 H5N1 lintuinfluenssaviruksen aiheuttamaa ihmistapausta. Tämä ei ole paljoa, mutta lukua tehostaa se, että puolet näistä on kuollut. Tämä muistuttaa koronaviruspuolella MERS-virusta, joka lähtee kamelista, tarttuu huonosti ihmiseen mutta jos niin sattuu, on kuolleisuus jopa 60%.

Lintuinfluenssa, erityisesti H5N1, oli otsikoissa 2000-luvun alussa, jolloin sitä vastaan kehitettiin rokotteita ja niitä myös tuotettiin varastoon, koska pelko oli todellinen.  Sitten tuli sikainfluenssa 2009-2010 ja vei kaiken huomion. Sikainfluenssavirus HN1 on sittemmin vakiintunut tavalliseksi influenssavirukseksi, jota vastaan rokotetaan kausi-influenssarokotuksen yhteydessä. Tilaa olisi uudelle vähän repäisevämmälle.

Lintuinfluenssavirus H5N1 leviää nyt vauhdilla linnuissa, erityisesti USA:ssa, mutta myös Euroopassa. Tavallisesti vesilintujen virus aiheuttaa nyt tautia kaikenlaisissa linnuissa. Pahinta on, että ainakin 38 valkopääkotkaa, eli Yhdysvaltojen kansallislintua on löytynyt kuolleina lintuinfluenssaan.

Villilinnuista lintuinfluenssavirus leviää kanaloihin. Yhdysvalloissa munien hinta on kivunnut huipputasoonsa, kun paljon munivia kanoja on tapettu epidemian kontrolloimiseksi. Se onkin ainoa länsimaissa käytetty torjuntakeino. Kiinassa kanoja yritetään rokottaa, mutta USA:ssa ja Euroopassa ratkaisu on kokonaisten kanaloiden hävittäminen.

Lintuinfluenssavirus H5N1 on ainakin satunnaisesti levinnyt nisäkkäisiin, kuten minkkeihin. Yksi barrieeri on siis ylitetty. Ihmistapauksia USA:ssa on tänä vuonna ollut tasan yksi – siitä ei vielä epidemiaa synny. Lähes kaikki 2000-luvulla dokumentoidut ihmistapaukset ovat liittyneet läheiseen kontaktiin sairaiden lintujen kanssa, jolloin tarttuva virusannos on ollut massiivinen. Ihmisestä toiseen tartuntaa ei ole ainakaan varmuudella dokumentoitu.

Lintuinfluenssan tarttuminen ihmiseen ja muuttuminen ihmistaudiksi on pienestä kiinni. Ihmisen alahengitysteissä oleva influenssaviruksen reseptori eli tarttumiskohta on vähän vääränlainen (alfa 2.6 siaalihappo), jotta H5N1 virus saisi siitä otetta. Mutta virus voi muuntua (ei ole tapahtunut) tai sitä voi muuntaa. Kauhukuva on se, että jossakin Wuhanissa aletaan tehdä kokeita, joissa lintuinfluenssavirusta keinotekoisesti muunnetaan paremmin ihmiseen tarttuvaksi. Kokemusta on.

Pitäisikö lintuinfluenssaa varten sitten todella varautua ikään kuin se olisi todellinen pandemian uhka? Ei hätää, on jo varauduttu. Ennen sikainfluenssaepidemiaa THL osti GSK-yhtiöltä 5 miljoonaa annosta lintuinfluenssarokotetta varastoon. Kysymyksessä oli Pandemrix-rokote, jossa on sama adjuvantti ASO3 kuin pian perään hankitussa sikainfluenssarokotteessa. Vaikka H5N1 virus on hiukan muuntunut matkan varrella, niin varmaan vanha rokote tehoaisi nykyisiinkin viruksiin juuri adjuvantin ansiosta. Rokotteen käytön hintana tosin olisi uusi narkolepsia-aalto.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Oikeat ja väärät rokoteasiantuntijat

Kyllähän se vähän harmitti, kun Lääkärilehden toimitus antoi pakit ja hylkäsi vastineeni professori Matti J. Tikkasen kirjoitukseen rokoteasiantuntijoiden sivuuttamisesta USA:ssa terveysministeri Robert F. Kennedy Jr:n

Lue artikkeli >>

Lääketiedettä Venäjän kanssa – ei enää

Tampereella oli koolla vanhoja infektiotautiprofessoreita. Jukka Lumio, TAYS:in entinen infektiotautiylilääkäri, piti erinomaisen esityksen kokemuksistaan kurkkumätätutkimuksesta yhteistyössä Pietarin Botkinin sairaalan kanssa. Esitys kirvoitti muistelemaan sekä kurkkumätää

Lue artikkeli >>

Tanskan malli rokotuksissa

Yhdysvaltain rokotusohjelmaa kaavaillaan supistettavaksi lisää eli tämä on RFK Jr:n seuraava askel. Tähänastiset supistukset ovat olleet kohtuullisen pieniä, mutta nyt mennään riskirajoille. Uuden suosituksen mukaan

Lue artikkeli >>

RFK Jr:n terveystoimet ansaitsevat kiihkottoman tarkastelun

Kurssitoverini, emeritusprofessori Matti J. Tikkanen kirjoittaa Lääkärilehdessä 19.12.2025 otsikolla ”Lääketieteellisen tutkimustiedon sivuuttaminen”. Hän mainitsee hyvänä esimerkkinä asiantuntijoiden sivuuttamisesta hyvinvointialueiden lukumäärän. Varoittavana esimerkkinä Tikkanen käyttää Yhdysvaltain

Lue artikkeli >>

Rokote kuin tupakka?

”Tupakka tappaa” lukee savukeaskin kyljessä paksureunaisessa mustassa ruudussa. Se on varmasti aika tehokas pelote, ja teho perustuu suoraviivaiseen ilmaisuun sekä siihen, että ihmiset ilman muuta

Lue artikkeli >>