Koronakeväänä 2020 rokotteita ei vielä ollut ja kaikki kelpasi – yhtä lailla huhut ja tiedot. Rokotetutkimuskeskuksen uudeksi johtajaksi oli huhtikuun alusta nimitetty Mika Rämet, joka oli saanut entisen tittelini ja lainannut ilmeisesti myös ansioluetteloani. Kuuluiko pakettiin lisäksi Rokotetutkimuskeskuksen laboratorio, oli tuolloin epäselvää. Joka tapauksessa hän ilmoitti Aamulehdessä kehittävänsä koronarokotetta. Satakunnan Kansa pani vielä paremmaksi ja kirjoitti etusivullaan, että tätä rokotetta aletaan syksyllä 2020 tutkia Rokotetutkimuskeskuksen Porin klinikalla.

Rokotetta ei ollut olemassa. Siitä oli vain piirros, joka kaavamaisesti osoitti, minkälainen rokote voisi olla. Jatkoa ei ole kuulunut, paitsi että syksyllä 2022 Tampereen yliopisto palkitsi Mika Rämetin koronarokotteeseen liittyvästä hyvästä tiedottamisesta.

Keväällä 2020 kaikki kelpasi otsikoihin. Eniten oli esillä nenäsuihkerokote, jota kehittivät helsinkiläiset ja kuopiolaiset tutkijat.

Tässä oli sikäli enemmän perää, että rokote oli olemassa, joskaan siitäkään ei toistaiseksi ole tullut ihan totta. Pari asiaa on kuitenkin opittu. Rokotteen kehittäminen vie kauemmin kuin helposti luullaan. Ei ole olemassa oikotietä kotimaiseen rokotteeseen, vaan rokotteen on saatava rekisteröinti EU:ssa. Kotimaisen valmistuksen kannattavuus on vähintäänkin kyseenalaista.

Nyt Aamulehti alkoi hehkuttaa Tampereen yliopiston rokotetutkimusta, kun se julkaisi 15.10.2022 koko aukeaman jutun Minna Hankaniemen kehitteillä olevasta koronarokotteesta. Tekstiä oli paljon ja ylisanoja viljeltiin, mutta yksi asia puuttui. Jutussa ei kerrottu, mikä se rokote on. Uusi vai vanha, ja onko sitä ylipäänsä olemassa? Vai onko koko juttu uutisankka?

Ylisanoihin kuului, että uusi rokote on entistä laajakirjoisempi ja antaa pitempiaikaisen suojan. Lisäksi se on kotimaisuutensa vuoksi halvempi kuin ulkomailta ostetut. Nämähän ovat pelkkiä heittoja vailla katetta.

Olen toki puolueellinen arvioinnissani. Pakko myöntää, että harmittaa, kun lehtikuvista näkee uuden ryhmän asettuneen taloksi entisen Rokotetutkimuskeskuksen laboratorioon ja käyttävän laitteita ja välineitä, jotka on hankittu Rokotetutkimuskeskuksen projektirahoilla. Laboratorion entiset työntekijät on yksi kerrallaan savustettu ulos 2019-2022 ja samalla yliopiston johto on julistanut laboratoriossa tehdyn rokotekehitystyön yliopistolle kelpaamattomaksi. Se on pitkä juttu, jonka käsittely on vielä kesken.

Tilojen ja tarvikkeiden fyysinen haltuunotto on yksi asia, mutta toinen on tutkimusideoihin kohdistuva tieteellinen varkaus. Tätä koskeva tutkinta on vielä kesken. Keväällä valtaajaryhmän johtaja esitti, että rotaviruksen sisäkuorta, joka koostuu VP6-proteiinista, voitaisiin käyttää alustana muille rokotteille. Hän vain esitti ajatuksen omanaan mainitsematta, että idea on peräisin Rokotetutkimuskeskuksen laboratoriosta, jossa sitä on myös testattu esimerkiksi rokotteeksi influenssaa ja E.colin ST-toksiinia vastaan. Olisi varmaan kokeiltu myös koronaan, jos laboratorion työ olisi saanut jatkua.

Nyt on mahdotonta sanoa, onko tätä ideaa käytetty valtaajaryhmän uudessa koronarokotteessa. Vai onko ehkä Mika Rämetin vanha piirros kaivettu esiin?

Käsiin jäi vain se, että Aamulehti tekee huteralla pohjalla olevan mutta vahvasti paisutellun jutun uudesta koronarokotteesta hyvin näkyvästi ikään kuin se olisi totta.

Viimeisten kolmen vuoden aikana on kyllä käynyt ilmi, että Aamulehti on Tampereen uuden yliopiston eli Korkeakoulusäätiön vankkumaton kannattaja. Voi sanoa, että Aamulehti on uuden yliopiston hallinnon äänitorvi. Tämä näyttää heijastuvan myös kritiikittömään raportointiin lääketieteellisestä tutkimuksesta uudessa yliopistossa.

Kirjoittaja Timo Vesikari