Timo Vesikarin blogi

Influenssarokotus säilyy jokavuotisena rituaalina

Influenssarokotuksissa perinteet ja uusi tutkimus törmäävät, mutta vakiintuneet käytännöt paljolti jyräävät uudet ideat. Nyt on taas influenssarokotusten aika, ja 65 vuotta täyttäneille suositellaan tavanomaista rokotusta, vaikka hyvin tiedetään, että se tehoaa huonosti: 20-40% suojatehon välillä. Vasta 85 vuotta täyttäneet saavat oikeasti tehoavaa rokotetta, joka sitten maksaakin enemmän, ja jota ei kuulemma ole varaa hankkia nuoremmille.

Nykyisin eniten käytetyn influenssarokotteen kantamuoto on peräisin jo vuodelta 1941. Silloin kuvattiin influenssaviruksen kasvatus hedelmöitetyissä kananmunissa ja kasvatetun viruksen ja aktivointi eli tappaminen formaliinilla. Menetelmässä influenssavirus viedään neulalla kananmunan allantois-onteloon ja saalis kerätään muutaman päivän jälkeen samalla tavoin. Alun perin rokotteena käytettiin kokonaista tapettua virusta. Nykyisin uusi virus puhdistetaan ja hajotetaan, ja vain tärkeät osat, HA ja NA antigeenit, otetaan mukaan rokotteeseen. Puhdistuksen tuloksena rokotereaktiot ovat vähäisempiä, mutta myös rokotteen teho kärsii puhdistuksesta, vaikka tätä puolta ei yleensä mainitakaan. Nykyisin HA ja NA antigeeneja pystytään valmistamaan myös geeniteknologisesti, mutta näin puhdas rokote on kananmunassa tehtyä heikompi.

Joka tapauksessa influenssarokotteen tuotanto hedelmöitetyissä kananmunissa on vuosikymmenien aikana vakiintunut tapa ja edelleen valtavirtaa. Kananmunissa tehty rokote kattaa yli 80% kaikista ihmisille annettavista influenssarokotuksista. Se on vahvasti muutaman suuryhtiön käsissä. Koko maailman vuosittainen tuotantokapasiteetti kananmunissa on 1,5 miljardia annosta, mutta kaikkea ei käytetä. Noin 760 miljoonaa annosta hankitaan eri maihin ja runsaat 500 miljoonaa annosta oikeasti annetaan ihmisille. Hävikkiä siis syntyy. Perinteistä kananmunarokotetta on ollut helppo parantaa suuriannoksiseksi (4 kertaa normaali), koska valmistajalla (Sanofi) on ollut ylimääräistä kapasiteettia kananmunissa. Hinta on tosin samalla noussut nelinkertaiseksi. Vuosien varrella on tehty muitakin innovaatioita. Influenssarokotetta on opittu kasvattamaan myös soluviljelmässä ja näin tuotettu rokote on hitusen parempi kuin kananmunassa valmistettu. Sen osuus on kasvanut noin 15 prosenttiin markkinoista. Se on pieni edistysaskel, mutta kalliimpi kuin kananmunarokote.

Influenssarokotteen jokavuotinen tuotanto ja jakelu on ollut suurille rokotevalmistajille (Sanofi, GSK, CSL Seqirus) tuottoisaa ja varmaa tuloa vaikka rokotteen yksikköhinta on pieni, alle 10 euroa. Voitot eivät ole huikeita, mutta ne ovat vakaata miljardiluokan tuloa vuodesta toiseen. Siksi nykyisillä suurilla rokotevalmistajilla on vahva intressi siihen, että influenssarokotukset annetaan jatkossakin vuosittain. Nykyisillä rokotevalmistajilla ei ole lähtökohtaisesti suurta kiinnostusta uusiin teknologioihin, kuten mRNA-rokotteeseen. Sellaisen influenssarokotteen tekeminen on toki mahdollista, mutta se on kalliimpi kuin perinteinen rokote.

Vuosikausia on puhuttu ”universaalista” influenssarokotteesta, joka antaisi suojaa useampia influenssavirustyyppejä vastaan. Parhaassa tapauksessa rokotesuoja kestäisi useita vuosia. Tällaista nykyiset suuret influenssarokotteiden valmistajat eivät kuitenkaan halua, vaan heidän intresseissään on säilyttää influenssarokotus jokavuotisena rituaalina. Se takaa varman vuodesta toiseen jatkuvan tulonlähteen. Toisaalta vuosittaiseen rokotusrituaaliin on vahvasti urauduttu kansallisissa rokotusohjelmissa.

Tänä syksynä FVR on mainostanut tutkimusta Osivax-nimisen ranskalaisfirman OVX-836 rokotteella. Se lupaa olla sekä ”laajakirjoinen” että pitkään vaikuttava, ts. rokote antaisi suojaa useampaa influenssatyyppiä vastaan ja suoja voisi kestää vuosikausia. Osivaxin rokotetta tutkitaan 18-59-vuotiailla eli helpoimmassa kohderyhmässä, koska tämän ikäisten immuunivaste on yleensä hyvä. Tämä rokote pohjautuu influenssaviruksen nukleoproteiiniin. Vastaavanlaisia rokotteita on ollut muitakin.

Rokotteessa on kyllä itua, mutta tällaista rokotetta kukaan ei oikeasti halua rokoteohjelmiin. Kompromissi saattaisi löytyä yhdistelmästä, jossa OVX-836 liitetään nykyisin HA ja NA antigeenejä sisältäviin vuosittain annettaviin rokotteisiin. Se on mahdollista, mutta varmasti kallista.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Oikeat ja väärät rokoteasiantuntijat

Kyllähän se vähän harmitti, kun Lääkärilehden toimitus antoi pakit ja hylkäsi vastineeni professori Matti J. Tikkasen kirjoitukseen rokoteasiantuntijoiden sivuuttamisesta USA:ssa terveysministeri Robert F. Kennedy Jr:n

Lue artikkeli >>

Lääketiedettä Venäjän kanssa – ei enää

Tampereella oli koolla vanhoja infektiotautiprofessoreita. Jukka Lumio, TAYS:in entinen infektiotautiylilääkäri, piti erinomaisen esityksen kokemuksistaan kurkkumätätutkimuksesta yhteistyössä Pietarin Botkinin sairaalan kanssa. Esitys kirvoitti muistelemaan sekä kurkkumätää

Lue artikkeli >>

Tanskan malli rokotuksissa

Yhdysvaltain rokotusohjelmaa kaavaillaan supistettavaksi lisää eli tämä on RFK Jr:n seuraava askel. Tähänastiset supistukset ovat olleet kohtuullisen pieniä, mutta nyt mennään riskirajoille. Uuden suosituksen mukaan

Lue artikkeli >>

RFK Jr:n terveystoimet ansaitsevat kiihkottoman tarkastelun

Kurssitoverini, emeritusprofessori Matti J. Tikkanen kirjoittaa Lääkärilehdessä 19.12.2025 otsikolla ”Lääketieteellisen tutkimustiedon sivuuttaminen”. Hän mainitsee hyvänä esimerkkinä asiantuntijoiden sivuuttamisesta hyvinvointialueiden lukumäärän. Varoittavana esimerkkinä Tikkanen käyttää Yhdysvaltain

Lue artikkeli >>

Rokote kuin tupakka?

”Tupakka tappaa” lukee savukeaskin kyljessä paksureunaisessa mustassa ruudussa. Se on varmasti aika tehokas pelote, ja teho perustuu suoraviivaiseen ilmaisuun sekä siihen, että ihmiset ilman muuta

Lue artikkeli >>