Tämä kesä on ollut hiljainen rokotuskeskustelun suhteen (ei puhetta COVIDista!), mutta HPV-rokotukset ovat nousseet vähän esille. Ei siksi, että jotain olisi tapahtunut vaan koska mitään uutta ei ole tapahtunut.
Kesäkuussa tulivat ulos Hesarin Vieraskynäpalstalla professorit Antti Mäkitie ja Jorma Paavonen. He sanoivat, että HPV-rokotusten kattavuutta pitäisi nostaa nykyisestä 70%:n tasosta ylöspäin. Tämähän on selvä, mutta miksi nämä professorit tarttuvat asiaan nyt? Taustoja kyllä on: Jorma Paavonen on HPV-tutkimuksen tunnettu kansainvälinen nimi ja entinen naistentautiopin professori. Antti Mäkitie on korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori, joka tuntee pään ja keuhkon alueen syövät, joissa HPV:llä on osuutta. Hän oli myös poikien HPV-rokotuksia valmistelleen THL:n asiantuntijaryhmän puheenjohtaja vuosina 2017-2018. Niinpä vieraskynäkirjoitus oli kovin säyseä ja sovinnollinen. Aivan ohimennen mainittiin, että käytetty rokote voisi olla parempikin. Suomessa on ohjelmassa 2-tehoinen HPV 16 ja 18 rokote (GSK), kun taas useimmissa vertailumaissa on käytössä 9-tehoinen rokote (Merck), joka siis sisältää enemmän HPV-tyyppejä. Tämä on pieni tölväisy THL:n suuntaan, sillä rokotevalinnan taustalla on THL:n ja rokotevalmistaja GSK:n pitkäaikainen ”suhde”.
Tyttöjen HPV-rokotukset alkoivat Suomessa vuonna 2013. Kaikki oli pinkkiä. Hanna Nohynek kiersi ympäri Suomea pinkkeine slaideineen ja kertoi, että tämä on ”tyttöjen juttu”, niin kuin kunnon feministille sopii. Oli silloinkin soraääniä, jotka sanoivat, että ei ole, vaan asia koskee myös poikia. Mistä muualta tytöt tämän viruksen saisivat?
Vuosien varrella tieto HPV:n aiheuttamista muista syövistä ja tautitaakasta myös pojilla lisääntyi, ja poikien rokotuksia valmisteleva työryhmä saatiin aikaan. Asiantuntijaryhmä teki erinomaista työtä, ja täsmensi HPV:n aiheuttamien tautien kuvaa Suomessa. Kokonaisluvuiksi arvioitiin HPV:n aiheuttamia syöpiä olleen naisilla noin 200 ja pojilla noin 100 vuodessa ennen rokotuksia.
Kattava tyttöjen rokotusohjelma voisi vähentää naisten syöpiä n. 150 tapauksella ja miesten syöpiä 60 tapauksella. Lisäämällä poikien rokotukset ohjelmaan syöpien määrä laskisi naisilla 50 tapauksella ja miehillä 30 tapauksella lisää. Jo tämän perusteella oli selvää, että myös pojat pitäisi ottaa mukaan HPV-rokotusohjelmaan, niin kuin sitten tapahtuikin vuonna 2020.
Syövän lisänä tulee kondylooma eli visvasyylä, joka on HPV-infektioiden ylivoimaisesti näkyvin ilmenemismuoto sekä tytöillä että pojilla. Tauti on yleinen (6800 tapausta Suomessa vuosittain) ja on vähintään kiusallinen ja vaatii monenlaista hoitoa, jopa kirurgiaa. Kondylooma ei kuitenkaan ole syöpä, ja sen vuoksi THL on itsepäisesti inttänyt, että sen ehkäisy ei kuulu kansanterveystyöhön. Peruste on tietysti kestämätön, ja todellinen syy on siinä, että GSK:n valmistamassa 2-tehoisessa rokotteessa ei ole mukana kondyloomaa aiheuttavia tyyppejä 6 ja 11, jotka sisältyvät kilpailevaan 9-tehoiseen rokotteeseen. Asia on niin yksinkertainen, että laajempikirjoinen rokote on mennyt läpi lähes kaikissa niissäkin maissa, jotka alun perin ovat käyttäneet 2-tehoista rokotetta. Britanniassa HPV-rokotteen vaihto laajakirjoisempaan tapahtui nimenomaan gynekologien painostuksesta.
Ajan myötä rokotusohjelmat ovat yksinkertaistuneet. Ensin suositeltiin 3 tai vähintään 2 annosta. Luin juuri artikkelin, jossa sanottiin Kanadan Quebecin provinssin aloittaneen vuonna 2024 kaikkia lapsia koskevan rokotusohjelman, jossa annetaan vain yksi annos 9-tehoista HPV-rokotetta. Siinä olisi malli Suomellekin.
Toinen heinäkuun HPV-tapahtuma oli somalilaistaustaisen Idil Husseinin väitöskirja, jonka oli ohjannut Hanna Nohynek. Väittelijä esiintyi aamu-TV:ssä 6.8. ja oli hyvin sympaattinen. Lääkäri hän ei kuitenkaan ole, vaan jokin kansanterveystieteilijä. Joka tapauksessa kuulemma ensimmäinen somalitaustainen väittelijä Suomessa. Hienoa.
Valitettavasti itse tutkimus ei paljoa tuottanut (eikä sitä TV-ohjelmassa käsiteltykään). Jo ennen tutkimusta tiedettiin, että HPV-rokotuksissa on alueellista vaihtelua 65-80%:n väliltä. Huonoja rokotuskattavuusalueita (alle 70%) ovat Pohjanmaa ja Uusimaa. Tutkimuksessa haettiin korrelaatioita huonoon rokotuskattavuuteen, mutta ei suoraan syitä. Löytyi esimerkiksi uskonto ja muunkielisyys, mutta ei juuri enempää. Uskonnosta toki tiedetään muutenkin, että vanhoillisissa piireissä pelätään tyttöjen HPV-rokotuksen jotenkin rohkaisevan esiaviolliseen seksiin, mitä meidän tyttö ei kyllä muuten harrastaisi. Tämähän on ihan höpöä, mutta varmaan auttaisi, jos HPV-rokotus olisi kokonaan irrotettu ainakin sukupuolesta ja seksitaudeista.
Pääkaupunkiseutu on kokonaisuudessaan huonoa HPV-rokotuskattavuusaluetta ja muunkielinen tausta on selvä tekijä. Tässä olisi ollut paikka selvittää somalitaustaisten rokotusasenteita ja miettiä keinoja, millä asioita saisi parannettua. Tässä työssä kysymys jäi tutkimatta ja odottaa seuraavaa somalitaustaista väitöskirjatutkijaa.
Kirjoittaja Timo Vesikari
