Timo Vesikarin blogi

HIV-rokote petti taas toiveet

Muutama päivä sitten (18.1.2023) lääkeyhtiö Janssen tiedotti, että se keskeyttää HIV-rokotteensa tutkimukset, koska viimeisessäkään tutkimuksessa rokotteella ei ollut tehoa. Toiveita kuitenkin oli, koska tutkimus oli varsin iso, 3900 erilaisia seksuaalisia riskiryhmiä edustavaa osanottajaa 9 maassa ja sen takana oli kansainvälinen partnerijoukko. Silti tulos ei ollut odottamaton, koska samaa rokotetta oli jo kokeiltu Afrikassa 2600 naisella ja tulos vuonna 2021 oli ollut 52 HIV-infektiota rokotetuilla ja 63 verrokeilla.

Epäonnistuneen HIV-rokotuskokeen uutisarvo tuntuu olevan ”koira puri miestä” -luokkaa – niin paljon negatiivisia tutkimustuloksia on kertynyt vuosien varrella. ”Mies puri koiraa” -tyyppinen läpimurtouutinen HIV-rokotekehityksessä antaa yhä odottaa itseään 30 vuoden odotuksen jälkeen.

Kun HI-viruksen rakenne ja proteiinit oli selvitetty 1990-luvun alkuun mennessä, ajateltiin, että rokotteen kehittäminen olisi vain pienen ajan kysymys. Olin vuonna 1997 Toronton ICAAC-kokouksessa, jossa Antonio Fauci – nyttemmin hyvin tunnettu USA:n COVID-auktoriteettina – piti avauspuheenvuoron. Hänet oli juuri nimitetty kansallisen terveysinstituutin infektio-osaston (NIAID) johtajaksi, ja hän julisti, että HIV-rokote on valmis vuoden sisällä. Ei ollut.

Melko pian kävi ilmi, että HIV:n tärkein pintaproteiini gp120 ei rokotteena käytettynä antanut suojaavaa vasta-aineimmuniteettia. Pyrittiin tekemään yhdistelmärokotteita, jotka antaisivat myös soluvälitteisen eli T-soluimmuniteettivasteen. Isot rokkovirukset olivat hyviä tässä. Tähän sarjaan kuului Merckin HIV-rokotetutkimus Thaimaassa 2004-2007, joka itse asiassa antoi jonkin verran positiivista näyttöä. Käytetty rokote oli 4 pistoksen sarja yhdistetyllä canarypox-rokkoviruksella, jossa oli gp120 geeni sekä erillisellä gp120:lla. Osanottajia oli 3000. Rokotteen suojateho oli näennäisesti 31%, muta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä eikä riittävä käyttöön. Saman rokotteen muunnosta tutkittiin vielä Etelä-Afrikassakin, mutta ilman menestystä.

Nyt päättynyt Janssenin HIV-rokote menee samaan sarjaan. Siinä oli hyödynnetty Adenovirus (Ad26) vektoria, joka toimii koronarokotteessa, mutta ei siis HIV-rokotteessa. Kuitenkin tämä samoin kuin Merckin rokote olivat suojanneet apinoita SIV-virukselta, joka vastaa ihmisen HI-virusta. Ihmisen rokottaminen on siis vaikeampaa kuin apinoiden.

HIV-rokotteen kehittämiseen liittyy myös FIT Biotechin tarina. Tämä professori Kai Krohnin perustama yhtiö toimi Tampereella ja kehitti HIV-rokotetta aivan hyväntuntuisesta ideasta lähtien. Rokote oli (ja on) DNA-rokote, jossa HIV:n keskeisiä proteiineja koodaavat DNA-pätkät on suljettu kuplaan, joka on gene transport unit eli GTU. Tämäkin rokote toimi apinoilla, mutta, kuten itse totesimme Tampereella, sen immuunivaste ihmisillä jäi heikoksi. Sittemmin rokotteen parannettua versiota on tutkittu mm. Afrikassa terapeuttisena rokotteena, eli on rokotettu HIV-tartunnan saaneita henkilöitä. On jopa todettu, että rokottamalla voidaan pienentää tartunnan saaneen ihmisen virusmäärää. Kuitenkin tämä vaikutus jää selvästi uusien HIV-lääkkeiden tehoa heikommaksi. – FIT Biotech on joka tapauksessa merkittävä ilmiö suomalaisen rokotekehityksen ja tuotannon historiassa.

HIV-rokotteilla on muutama tosi vahva haaste: 1. HI-virus kehittää nopeasti muunnoksia, jotka kiertävät rokotteen antamia vasta-aineita. Tässä suhteessa HIV on paljon tehokkaampi kuin COVID. 2. HIV-rokotteen pitäisi nimenomaan suojata ensitartunnalta. Tähän ei juuri mikään rokote pysty, vaan useimpien kohdalla tyydytään suojaamaan taudilta (kuten esim. korona).

HIV-rokote joutuu myös kilpailemaan lääkehoidon kanssa, ja lääkkeet ovat kehittyneet tosi hyviksi. Ne eivät vain tavoita kaikkia tarvitsevia. Eräänlainen rokotteen ja lääkehoidon välimuoto on pitkävaikutteinen ennaltaehkäisevä lääke, joka annetaan pistoksena vaikkapa 2 kuukauden välein. Tällaista jo tutkitaankin Afrikassa.

HIV:n kohdalla psykologia on tärkeää: kukaan ei halua rokotetta, joka antaa melko hyvän suojan vaan suojan pitäisi olla 100%. Sellainenkin on keksitty, mutta se ei ole rokote. Kun olin WHO:ssa Genevessä 1980-luvun lopulla, sinne perustettiin AIDS-ohjelma. Sen sydän oli ”Department of Condoms”. Tämä varma menetelmä on edelleen parempi kuin mikään rokote.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Onko korona jo kesyyntynyt?

Kun omikronvariantti ilmaantui loppuvuodesta 2021, ennakoin sen merkitsevän koronan kesyyntymisen alkua (Omikron on tullut jäädäkseen 14.12.2021). Omikron oli ensimmäinen koronaviruksen linja, jonka menestys ei perustunut

Lue artikkeli >>

HIV-rokote petti taas toiveet

Muutama päivä sitten (18.1.2023) lääkeyhtiö Janssen tiedotti, että se keskeyttää HIV-rokotteensa tutkimukset, koska viimeisessäkään tutkimuksessa rokotteella ei ollut tehoa. Toiveita kuitenkin oli, koska tutkimus oli

Lue artikkeli >>

Apua, kiinalaiset tulevat

Samalla kun Kiina poisti maan sisäiset matkustusrajoitukset, se päästi kansalaisensa taas pitkän tauon jälkeen matkustamaan ulkomaille. Kun korona on nopeasti levinnyt Kiinassa, niin varmaan matkalle

Lue artikkeli >>

Koronapommi laukeaa Kiinassa

Kiina on kovasti tapetilla sen jälkeen, kun koronarajoituksia höllennettiin marraskuussa mielenosoitusten jälkeen. Jotain oli pakko tehdä, ettei mielenosoitusten todellinen syy eli hallinnon vastustus tulisi liikaa

Lue artikkeli >>

Koronatilanne on vakaa (mutta huono)

”Koronatilanne on vakaa”, sanoi THL:n edustaja televisiohaastattelussa. Asiayhteys oli se, että raportointia voidaan vähentää ja koronakuolemien ilmoittamistapaa muutetaan. Ilmaisu on outo. Luulisi, että ”vakaa” tarkoittaisi

Lue artikkeli >>