Timo Vesikarin blogi

Harvinainen mutta todellinen haittavaikutus

Kun elokuussa 2010 dosentti Markku Partinen tuli julkisuuteen havaitsemastaan mahdollisesta yhteydestä sikainfluenssarokote Pandemrixin ja narkolepsian välillä, oli tapauksia viisi. Voidaan sanoa, että signaali oli heikko. Tosin Ruotsista raportoitiin samanaikaisesti muutamia tapauksia, mikä antoi vähän lisää pontta. Siltikin THL:lta meni ainakin kuukausi perua suositus Pandemrix-rokotteen käytöstä.

Sittemmin, kun tiedettiin mitä hakea, tapauksia löytyi Suomesta yli 200. Vaikka suurin osa narkolepsiatapauksista oli 5-19-vuotiailla, niin oli niitä satunnaisesti vanhemmillakin.  Ruotsin tutkimukset vahvistivat sen, mitä Suomessa havaittiin. Nykyisin Pandemrixin ja narkolepsian yhteyttä ei kiistä kukaan muu kuin valmistaja GSK ja – paradoksaalisesti – EMA. EMA suosittelee rokotetta edelleen yli 20-vuotiaille epidemiatilanteessa.

Narkolepsian tarinasta on ainakin kaksi yhteyttä koronarokotusten epäiltyihin haittoihin: 1. Etsivä löytää. Kun tietää, mitä tapauksia pitää hakea, niitä todennäköisesti löytyy lisää. 2. EMA ottaa lausunnoissaan huomioon muutakin kuin puhtaat terveysnäkökohdat. Se suhtautuu myös ”ymmärryksellä” eurooppalaisiin lääkejätteihin.

On erittäin hyvä, että THL pyörsi aikaisemmat puheensa ja asetti AstraZenecan koronarokotteen väliaikaiseen käyttökieltoon. Nyt on pohjoismaissa yhtenäinen linja. Norjassa ja Tanskassa on ollut yllättävä kuolemantapaus pian rokotuksen jälkeen. On jokseenkin varmaa, että nämä maat eivät aloita uudelleen tämän rokotteen käyttöä. Ruotsi on taas ollut aina varovainen rokotteiden haittavaikutusten suhteen.

Otan toisen esimerkin historiasta. Elävä suun kautta annettava poliorokote sisältää halvausriskin mahdollisuudella 1:800 000, kun taas pistoksena annettavaan inaktivoituun poliorokotteeseen ei halvausriskiä liity. Opettajani professori Kari Penttinen sanoi 1960-luvulla, että suomalainen yhteiskunta ei kestäisi yhtään rokotteen aiheuttamaa halvausta. Niinpä Suomi valitsi tapetun rokotteen ja oli vuosikymmeniä Ruotsin kanssa maailman ainoa maa, joka menetteli näin. Muualla Euroopassa, maailmasta puhumattakaan, halvausriski hyväksyttiin välttämättömänä pahana polion torjunnassa.

Nytkin on ilmeistä, että suuret Euroopan maat, UK, Ranska, Italia, Saksa jne., jatkavat AstraZenecan rokotteen käyttöä, kun korona jyllää näissä maissa. Rokotteen hyödyt ovat suuremmat kuin haitat. Näin varmasti on, mutta samalla kertyy lisää käyttökokemusta ja tietoa rokotteeseen liittyvästä verisuonitukoksista ja hyytymishäiriöistä. On jokseenkin varmaa, että tapauksia löytyy lisää, kun tiedetään, mitä hakea. Todellinen haittavaikutusriski voi siten olla suurempi kuin miltä nyt näyttää.

Tämänhetkinen tilanne on siis se, että AstraZenecan koronarokotteeseen liittyy (hyvin) harvinainen, mutta todellinen suurten verisuonien, erityisesti aivojen suurten laskimoiden tukosten ja yleisten hyytymishäiriöiden riski. Tämä voi olla tyyppivika rokotteille, joissa adenoviruskuljetin vie koronaviruksen S-proteiinin genomin elimistöön ja solujen sisään. Ei ole selvää, mihin soluihin genomi päätyy. Yksi teoria on, että jos se päätyy verihiutaleisiin, se voi aiheuttaa autoimmuunireaktion, joka johtaa verihiutaleiden tuhoutumiseen ja edelleen suonensisäisen hyytymisketjun (DIC) käynnistymiseen.

Jos kysymys on tyyppiviasta, niin Johnson&Johnsonin rokotteesta (Ad26) tai Venäjän Sputnik V -rokotteesta (Ad26 ja Ad5) ei ole tilanteen pelastajaksi. On luultavasti vain ajan kysymys, kun näiden rokotteiden yhteydessä raportoidaan samanlaisista hyytymishäiriöistä kuin AstraZenecan jälkeen.

Luin runsaat pari kuukautta sitten Lancetissa julkaistun Sputnik V tehotutkimusta koskevan artikkelin. Silloin en kiinnittänyt huomiota verihyytymiin. Nyt kun katson uudelleen, niin raportin liitetiedostossa olevassa täydellisessä haittavaikutusluettelossa verisuonitukokset kyllä mainitaan. Niitä on neljä kappaletta yli 16 000 rokotetta saaneen joukossa, mutta ei yhtään 5400 placeboa saaneella.

Sputnik V rokotetutkimuksessa oli kaksi kuolemantapausta rokotetta saaneilla. Molemmat potilaat olivat lisäksi sairastuneet Covid-19 tautiin pian rokotuksen jälkeen. Molemmilla oli kuoleman yhteydessä hyytymishäiriö (venäläisten tekstissä ”hypercoagulable syndrome”). Covid-19 tauti voi tunnetusti aiheuttaa tämän, mutta näissä tapauksissa on kiistämätöntä, että molemmat olivat myös saaneet ensimmäisen Sputnik V -rokotteen vähän aikaisemmin.

Koronaepidemian aikana voi sattua useamminkin, että rokotettu sairastuu koronaan pian ensimmäisen koronarokotteen jälkeen. Nyt on aikaista sanoa, voisiko adenoviruspohjainen koronarokote pahentaa Covid-19 tautiin liittyvää hyytymishäiriöriskiä, mutta tätä on varmaan hyvä seurata.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Toivotaan, toivotaan koronastrategia

Sanna Marin ja hänen hallituksensa osoittivat todellista johtajuutta tasan kerran koronaepidemian aikana, maaliskuusssa 2020. Valmiuslaki ja Uudenmaan sulku olivat sen verran näyttäviä toimenpiteitä, että ihmiset

Lue artikkeli >>

Kansalliset koronarokotteet

Koronapandemian alussa vuonna 2020 vallitsi suuri epätietoisuus siitä, miten rokotteiden kehitys uutta koronavirusta vastaan tulisi tapahtumaan ja ennen kaikkea siitä, mikä tie johtaisi menestykseen. Perinteisillä

Lue artikkeli >>

Koronassa ei synny laumasuojaa

Kirjoitin 17.12.2020 blogin otsikolla ”Entä jos korona käyttäytyy kuin rotavirus”. Tuolloinen ennustus näyttää monessa suhteessa pitävän paikkansa. Rotavirusrokotukset aloitettiin Amerikoissa vuonna 2006 ja Suomessa vuonna

Lue artikkeli >>