Timo Vesikarin blogi

Euroopan jakolinjat koronarokotuksissa

EU-mailla on ollut kutakuinkin samat lähtökohdat koronarokotusten toteuttamiseen. EU on hankkinut rokotteet yhteishankintoina ja jakanut annokset eri maihin väestön suhteessa. Lisäksi hankinnoissa on onnistuttu saamaan hyviä rokotteita: mRNA-rokotteiden (Pfizer/BioNTech ja Moderna) voidaan hyvällä omallatunnolla sanoa olevan turvallisia ja tehokkaita. Viranomaisilla on siis vahva selkänoja, mihin voi tukeutua, kun annetaan voimakkaitakin rokotussuosituksia.

Ad-vektorirokotteiden (AZ, J&J, Sputnik) kohdalla ollaan vähän heikommilla. AstraZenecan rokote aiheuttaa aivoverisuonihyytymiä ainakin frekvenssillä 1:100 000 ja kuolemia suhteessa 1:1 miljoonaa. Vaikka EMA on todennut, että hyödyt ylittävät haitat, niin tällainen tieto saa yleisön epäluuloiseksi. Sama koskee Johnson&Johnsonin rokotetta ja Sputnikia.

Luulisi, että niin hyviä rokotteita kuin mRNA-rokotteet ovat niin pahaa tautia vastaan kuin COVID-19 olisi helppo suositella ja että suositus uppoaisi kansaan. Näin ei ole kuitenkaan käynyt juuri missään Euroopassa, mutta maiden välillä on suuria eroja.

Viime talvena oli lehdissä pikku uutinen, että Suomi on onnistunut saamaan lisää rokotteita Bulgarian kiintiöstä. Miten niin Bulgarian? Rokote ei siellä kelvannut silloin eikä sen jälkeenkään: bulgarialaisista yli 70% on rokottamatta. Ihmiset eivät luota hallintoon eivätkä viranomaisiin, eikä koronarokotesuositus tee poikkeusta. Romania on vain vähän parempi, 40% on rokotettu. Romaniassa olen usein käynytkin puhumassa muista rokotteista. Sikäläisten kollegoiden viesti oli, että sanoma menee paremmin perille, kun joku ulkomaalainen ekspertti sanoo sen. En tiedä, onko tätä nyt yritetty.

Itä-Eurooppa kokonaisuudessaan kipuilee koronarokotusten toteuttamisen kanssa. Slovakia on kuin Bulgaria. Unkari ei pääse edes 60% kattavuuteen, vaikka maa hankki jo varhain poliittisista syistä (Orbánin ystävyys Venäjän kanssa) Sputnik-rokotetta. Tai ehkä juuri siksi kansa epäröi. Puola pääsee nipin napin 60% kattavuuteen. Latvia jää alle ja on kärsinyt pahasta epidemiasta. Syy on ilmeinen: maan suuri venäläisväestö ei usko Latvian hallitusta. Syyn ääneen sanominen vain on epäkorrektia. Taitaa olla Virossakin.

Jos Itä-Euroopan jättää sikseen, niin voi keskittyä ihmettelemään Keski-Eurooppaa: Saksa ja Itävalta eivät vapaaehtoisuuden tietä ole päässeet kuin 65%:n koronarokotuskattavuuteen. Itävalta yrittää nyt pakkoa. Mutta mitä tämä on? Näissä maissa, vanhassa Länsi-Saksassa ja Itävallassa elää voimakas luonnonlääketieteen harrastamisen kulttuuri, joka on kauan ruokkinut yleistä rokotusten vastustamista (entinen DDR on vähän eri juttu). On steinerilaisia ja kuhnelaisia ja yleistä uskomusta siihen, että ihmisen kuuluu sairastaa mitä eteen tulee ja hoidoksi voi antaa yrttejä ja muita luonnonlääkkeitä.

Suomi kuuluu Euroopan hyviksiin yli 80%:n rokotuskattavuudella. Samaan ryhmään kuuluvat muut pohjoismaat ja Espanja. Hollanti, Belgia ja Ranska ovat 70-75% kerhossa. Mutta johtopaikkaa pitää Portugali, jossa täysin rokotettuja on yli 86% ja ykkösannoksen saaneita lähes 90%. Portugalissa tapahtui kansallinen ryhtiliike viimekeväisen epidemian jälkeen.

Suomessa rokotuskattavuudesta 80+% on kirjoitettu tosi paljon. Euroopan mittapuulla se on hyvä, mutta epidemian kontrolloinnin kannalta riittämätön. On ilmeistä, että ihmisten rokotusmyönteisyys on laskenut sitten viime testin. Väestötason joukkorokotuksessa poliota vastaan vuonna 1985 päästiin 94%:n kattavuuteen. Silloin yhteisöllisyys tai rokotusmoraali oli korkeampi kuin nykyisin. Voi olla, että hitaasti vitkutellen päästään vähän ylöspäin, niin että lopulta jää 15% rokottamatta.

Mitä nämä 15% suomalaisista ovat? Kunnon tutkimustietoa ei ole. Media on tehnyt haastatteluja, mutta ne jäävät hajanaisiksi. Muoviämpäreillä ja pitsakupongeilla korjattavat tapaukset ovat jo poissa tästä luvusta.

On toki oikeita anarkisteja, joille mikään ylhäältä tuleva ei kelpaa. Varmasti luonnonlääketieteen kannattajia on joukossa. Ehkä voi osoittaa sormella vihertäviä. Ruotsinkielinen Pohjanmaan rannikko on pitkään ollut rokotevastaista, mutta ei ole tietoa, ulottuuko tämä koronarokotuksiin. Mysteeri on perussuomalaiset, jotka varjelevat tietoa koronarokotuksesta kuin valtiosalaisuutta. Mutta mikä ajaa oikeistopopulistista puoluetta koronarokotusten vastaisuuteen tai ainakin hiljaisuuteen asiasta? Varmaan pelko kannatuksensa menettämisestä.

Onneksi meillä edes 85% on tolkun ihmisiä.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Onko korona jo kesyyntynyt?

Kun omikronvariantti ilmaantui loppuvuodesta 2021, ennakoin sen merkitsevän koronan kesyyntymisen alkua (Omikron on tullut jäädäkseen 14.12.2021). Omikron oli ensimmäinen koronaviruksen linja, jonka menestys ei perustunut

Lue artikkeli >>

HIV-rokote petti taas toiveet

Muutama päivä sitten (18.1.2023) lääkeyhtiö Janssen tiedotti, että se keskeyttää HIV-rokotteensa tutkimukset, koska viimeisessäkään tutkimuksessa rokotteella ei ollut tehoa. Toiveita kuitenkin oli, koska tutkimus oli

Lue artikkeli >>

Apua, kiinalaiset tulevat

Samalla kun Kiina poisti maan sisäiset matkustusrajoitukset, se päästi kansalaisensa taas pitkän tauon jälkeen matkustamaan ulkomaille. Kun korona on nopeasti levinnyt Kiinassa, niin varmaan matkalle

Lue artikkeli >>

Koronapommi laukeaa Kiinassa

Kiina on kovasti tapetilla sen jälkeen, kun koronarajoituksia höllennettiin marraskuussa mielenosoitusten jälkeen. Jotain oli pakko tehdä, ettei mielenosoitusten todellinen syy eli hallinnon vastustus tulisi liikaa

Lue artikkeli >>

Koronatilanne on vakaa (mutta huono)

”Koronatilanne on vakaa”, sanoi THL:n edustaja televisiohaastattelussa. Asiayhteys oli se, että raportointia voidaan vähentää ja koronakuolemien ilmoittamistapaa muutetaan. Ilmaisu on outo. Luulisi, että ”vakaa” tarkoittaisi

Lue artikkeli >>