James Bond -elokuvista suosikkini on ensimmäinen, Dr. No, jonka jälkeen kaikki on ollut aika paljon saman kuvion toistoa. Dr. No on onnistunut nimi pahikselle, jonka vastustajana on koko maailma. Dr. No sopisi myös nimeksi useammallekin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lääkärille. Heidän vastustajanaan ei sentään ole koko maailma, mutta melkoinen joukko väkeä kuitenkin, ehkä suomalaisten enemmistö, ainakin ”tolkun ihmiset”.

Dr. No:lla THL:ssa on useammat kasvot, mutta sama virsi. Virsi on aina mollissa, negatiivissävyinen. Nyt kohteena on aikuisväestön koronatehosteet, jonka vastustamisessa ei näyttäisi olevan mitään järkeä. Kesällä vastustettiin vielä 65-80-vuotiaidenkin rokotuksia tosi sitkeästi. Kun useampi henkilö puhuu yhtä aikaa samaa, niin luulisi, että joku ohjaa sitä taustalta. Voisi kuvitella järjestön pomon istuvan taustalla angorakissa sylissään ja uhkaavan lähettää piraija-altaaseen jokaisen eri mieltä olevan. Mutta tällaista taustavaikuttajaa ei ole, koska Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta ei kai johda kukaan.

Pikemmin kyse on varmaan viraston sisälle pesiytyneestä yleisestä negatiivisuudesta ja samalla sulkeutumisesta niin, että ulkoapäin tulevia vaikutteita ei yleisesti ottaen suvaita. Historian painolasti on varmasti olemassa, vaikka nykyinen THL:n työntekijäpolvi ei sitä tunnistakaan. THL:n edeltäjä oli Valtion Seerumlaitos. Yli 50 vuotta sitten opettajani Kari Penttinen, joka oli itsekin työskennellyt Seerumlaitoksessa, sanoi, että laitoksen ilmapiiri voi musertaa kirkkaimmankin yliopistomaailmasta tulleen tähden.

Tähtiä ei nyt kuitenkaan ole tulossa, sillä viimeisessä organisaatiouudistuksessa infektiotautipuolella kymmenkunta vuotta sitten moni professoritasoinen tutkija savustettiin ulos tai lähti muuten vaan. Jäljelle jäi ehkä sitkeimmät laitostyöntekijät. Tämähän menettelisi kyllä, jos laitoksella olisi paljon vuorovaikutusta ympäröivän maailman kanssa, mutta näin ei ole. Rokotusasioissa ulkopuolisena vaikutuskanavana on Kansallinen Rokotusasiantuntijaryhmä KRAR, mutta sekin on varmistettu THL:n puolelta niin, että enemmistö on laitoksen käsissä eikä vääriä mielipiteitä pääse helposti esille. Hyvä esimerkki oli vuosi sitten, kun joulukuun alussa 2021 KRAR ensin ei suositellut koronarokotusta lapsille (paitsi rajatuille ryhmille), mutta perui tämän kuukautta myöhemmin.

Veikkaisin, että tässä käy samalla tavoin nytkin. Kun sekä EK että SAK haluavat korona(variantti)rokotusta kaikille työikäisille ja lomalta palannut ministeri haluaa samaa, niin luulisi, että THL:nkin takinkääntö on lähellä. Mutta miksi tämä teatteri täytyy taas käydä läpi?

Negatiivisuus voidaan nähdä varovaisuutena, eli hyveenä. Koronan suhteen tehdään vain minimi, tavoitteena sairaaloiden kuormituksen pitäminen kurissa. Tästä on tullut THL:n hokema, jota toistetaan. Kuoroon on saatu muutamia ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka näkyvät julkisuudessa. Jos laajempi ulkopuolinen ja itsenäinen lääkärijoukko saisi puheenvuoron, niin kuva voisi olla toisenlainen.

Positiivisesti ajatellen koronan vastaisten toimien tavoitteena voisi olla ihmisten pitäminen terveinä, tautitapausten puristaminen mahdollisimman vähiin ja koronaviruksen kierron huomattava vähentäminen. Uudet koronavarianttirokotteet eivät ole ihmeaseita, mutta kuitenkin tehokkaampia kuin vanhat myös lievempien tautitapausten estämiseen. Vaikutus ei kestä kovin pitkään, mutta kuitenkin joitakin kuukausia, eli ehkä juuri nyt alkavan epidemiakauden yli.

Mikä tässä olisi esteenä? Rokotetta on, ja jos ei ole niin pian tulee lisää. EU:lla on suuri kiintiö varianttirokotteisiin. Rokottaminen tietysti pitäisi järjestää erikseen, eli se ei menisi influenssarokotusten kylkiäisenä. Korona- ja influenssarokotusten yhdistäminen samoille käynneille ei muutenkaan ole käytännössä usein mahdollista. Koronarokotukset pitäisi antaa nyt, mutta influenssarokotusten kanssa voi odotella lähemmäs joulua.

Esteenä on lähinnä asenne, jonka pitäisi muuttua negatiivisesta positiiviseen ja siitä edelleen aktiiviseen toimintaan. Pitäisi myös myöntää, että korona ei toiveista huolimatta ole muuttunut tavalliseksi hengitystieinfektioksi ja jotain tarttis tehdä.

Kirjoittaja Timo Vesikari