Torstaina 17.6. oli uutisissa lyhyt tieto: Curevacin koronarokotteen teho on 47%. Kuulosti heti sekä yllättävältä että pahalta.

Curevacin mRNA-rokotteeseen oli ladattu paljon odotuksia. Ovathan sekä Pfizer/BioNTechin että Modernan mRNA-rokotteet osoittautuneet tosi menestyksellisiksi. Molempien teholukemat olivat alkuunsa 95% luokkaa ja niistä on tullut koronarokotusten peruskauraa sekä Suomessa että Euroopassa ja USA:ssa. EU oli niin varma Curevacin rokotteen tehosta, että oli jo tilannut sitä 300 miljoonaa annosta edellisten jatkeeksi. Iso lääkeyhtiö Bayer oli lyöttäytynyt Curevacin partneriksi tuomaan muskeleita rokotteen kehittämiseen – niin ikään varmana tulevasta menestyksestä.

Tapaus huutaa selityksiä. Yhtiön tiedotteen mukaan rokotetta jouduttiin testaamaan erityisen haastavissa olosuhteissa, mikä varmaan pitää paikkansa. Testimaita oli 10 ja tutkimuksen aikana löydettiin 29 erilaista koronavirusvarianttia, mm. Perussa lambda variantti, jota oli 21% tapauksista. Alkuperäistä SARS-CoV-2 virusta oli vain yksi kappale (rokote oli tehty sitä ajatellen). Tutkimuksessa todettiin 474 COVID-19 tapausta, mutta välianalyysiin kelpuutettiin vain 124. Mitähän lie muut olleet?

Vaikeat olosuhteet eivät kuitenkaan selitä kaikkea. Pfizer/BioNTechin mRNA-rokote on antanut Qatarissa 75% tehon kaikkia ja 100% tehon vaikeita koronatapauksia vastaan, joiden aiheuttaja on ollut Etelä-Afrikan betavariantti (joka nyt Suomessakin vallitsee).

mRNA-rokotteiden välillä on kuitenkin eroja. Yksi on annoksen määrä. Modernan rokotteessa on 100 µg mRNA:ta, Pfizer/BioNTechin rokotteessa 30 µg. Curevac oli kuitenkin päätynyt 12 µg:n annokseen. Tämä annos oli pakattu lipidinanopartikkeliin ja sitä rokotetta voitiin säilyttää jääkaappilämpötilassa. Konsepti nimitettiin ”mikrotehtaaksi”, ja siitä piti tulla läpimurto tuotantoon kolmansissa maissa. Annoksen pienentäminen merkitsi samalla halvempaa hintaa.

Curevac kyllä testasi suurempiakin annoksia, mutta totesi niiden aiheuttavan liikaa reaktioita. Valittu annos oli siis kompromissi. Paremman siedettävyyden vastapainona oli huono (matala) vasta-aineresponssi, mikä nyt varmaan heijastuu heikkona tehona kenttäkokeessa.

Miksi sitten Curevacin mRNA aiheuttaa enemmän reaktioita kuin muut? Curevacin rokotteessa mRNA on luonnollisessa muodossa, mutta muihin on tehty kemiallisia muutoksia. Ainakin yksi on mRNA:n urasiilin korvaaminen pseudourasiililla. Urasiili aiheuttaa voimakasta tulehdusreaktiota, mutta pseudourasiili ei. Voi olla muitakin selityksiä.

Curevac joutuu nyt palaamaan lähtöruutuun. Yhtiö ei kuitenkaan aio luovuttaa. Se sanoo pitävänsä kiinni luonnollisesta mRNA:sta, mutta suunnittelee siihen parannuksia yhdessä GSK:n kanssa tavoitteena parantaa rokotteen immuunivastetta.

EU ja USA selviävät tästä takaiskusta erityisesti Pfizer/BioNTechin lisääntyneen tuotantokapasiteetin ansiosta. Kehitysmaiden rokotukset voivat sen sijaan viivästyä entisestään.

Tapaus korostaa entisestään sitä, miten onnekkaita oltiin meillä ja muualla länsimaissa, kun BioNTech/Pfizerin ja Modernan rokotteet osoittautuivat niin hyviksi ja niitä myös kyettiin nopeasti tuottamaan suuria määriä. Seuraava kysymys on, mitä rokotetta pitäisi käyttää tehosteisiin varianttiuhkaa vastaan. Sekä Moderna että Pfizer kehittelevätkin varianttirokotteita tehosteeksi annettavaksi.

Kirjoittaja Timo Vesikari