Kaikki alkoi pikku uutisesta toukokuun alussa: AstraZeneca ei enää uudista myyntilupaa koronarokotteillensa EU:ssa. Uutinen laajeni nopeasti, kun ymmärrettiin, että se tarkoittaa rokotteen maailmanlaajuista takaisinvetoa. Syyksi ilmoitettiin taloudelliset seikat. On totta, että länsimaissa Pfizerin ja Modernan mRNA-rokotteet ovat olleet viime aikoina markkinajohtajia, mutta se ei taida olla koko totuus takaisinvedosta. Jo 9.5. otsikointi (HS) oli erilainen: ”AstraZeneca myöntää koronarokotteidensa haittavaikutukset”. Tässä vaiheessa alettiin muistelemaan AZ-rokotteen tarinaa ja myös kaivelemaan esiin sen kompurointia Suomessa.
Adenovirusvektoria (Ad.26) käyttänyt koronarokote kulki aluksi ”Oxfordin rokotteen” nimellä. Se oli kehitetty Oxfordin yliopiston Edward Jenner -instituutissa ja oli melkein Britannian kansallisylpeys. Kehitystyö oli nopeaa, koska instituutilla on valmiina adenovirusvektoriteknologia muiden rokotteiden (mm. SARS) kehittämiseen, joten sen soveltaminen SARS-CoV-2 -virukseen kävi helposti. Kun mukaan saatiin AstraZeneca -yhtiön resurssit, rokotteen testaus eteni nopeasti ja se oli myyntilupaa myöten valmiina joulukuussa 2020, hiukan ennen mRNA-rokotteita. Koko projektia hehkutettiin malliesimerkkinä akateemisen ja teollisen kumppanin yhteistyöstä.
AZ-rokote (Vaxzevria) oli nopea valmistaa ja suhteellisen halpa. Vertailuhinta on haarukassa 4-8 euroa annokselta, kun mRNA-rokotteiden hinta on 20-30 euroa. EU tilasi AZ-rokotetta runsaasti, ja Suomi sai osansa. AZ-rokote tuli Suomeen helmikuussa 2021. Melko pian tuli kuitenkin ilmi vakava haittavaikutus eli aivoveritulpat ja muut verisuonitukokset. THL reagoi kiitettävän nopeasti ja AZ-rokotteen käyttö Suomessa keskeytettiin. Kuvaa tahrasi se, että sitä myöhemmin annettiin puoliväkisin 65-70-vuotiaille. Verihyytymien riski on suurin 18-49-vuotiailla naisilla, mutta vanhemmatkaan ihmiset eivät pitäneet ajatuksesta saada vaarallista rokotetta. Marraskuun 2021 jälkeen AZ-rokotetta ei enää käytetty Suomessa, ja ylijääneet annokset taisivat mennä kehitysavuksi.
Vakavien verisuonitukosten riski vuonna 2021 oli 1:100 000 ja kuolemanriski 1:1 miljoona. Luvut eivät ole kovin paljon tarkentuneet, mutta voi olla, että ne kuvastavat paremmin Eurooppaa kuin muuta maailmaa. Joka tapauksessa Suomi ja muutama muu maa reagoivat nopeasti, mutta monet epäröivät ja UK jatkoi ”kansallisen” AZ-rokotteen antamista tähän asti.
Britanniassa hymy on kuitenkin hyytynyt, kun 50 rokotteen haittavaikutusten uhria on joukkokanteessa haastanut valmistajan eli AstraZenecan oikeuteen, joka onkin myöntänyt yhteensä 100 miljoonan punnan korvaukset eli 2 miljoonaa puntaa per henkilö. Tämä taitaa olla se todellinen taloudellinen syy, miksi AstraZeneca on vetänyt Vaxzevria-rokotteen pois. Rokotteen haittavaikutusten uhreja löytyy varmasti enemmänkin, ja korvaukset voivat nousta.
AZ-rokotetta on valmistettu miljardeja annoksia. Intia on oma tarinansa. Rokote lisensoitiin varhaisessa vaiheessa Intian State Serum Institutelle (SII), joka on tuottanut 1,7 miljardia annosta. 80% intialaisista on saanut AZ-rokotteen eikä haittavaikutuksista ole juuri tehty numeroa. Yhtä kaikki, kun emoyhtiö vetää Vaxzevrian pois, niin käyttö loppuu Intiassakin. (Intiassa toki on muitakin rokotteita).
Toinen vastaava adenovirusvektorirokote, joka on hollantilaisen Janssenin (emoyhtiö Johnson&Johnson eli J&J) valmistama, on elänyt lyhyemmän elinkaaren. Se tuli markkinoille vähän myöhemmin vuonna 2021 ja vedettiin pois jo vuonna 2023 USA:sta, missä sen pääasiallinen käyttö oli. Suomikin hurahti tilaamaan J&J-rokotetta 2,4 miljoonaa annosta, mutta rokotetta ei juuri ehditty käyttää. Haittavaikutukset eli syvät verihyytymät olivat aivan samoja kuin AZ-rokotteella, samoin niiden yleisyys. Yhdistetyn AZ ja J&J kokemuksen perusteella voi aika pitkälle sanoa, että aivoveritulpat ja muut hyytymishäiriöt ovat adenovirusvektorirokotteiden tyyppivika, ei tiettyyn yksittäiseen rokotteeseen liittyvä haitta.
Janssen on varmaan tehnyt juuri tämän johtopäätöksen. Yhtiö on myös keskeyttänyt samaan adenovirusvektoriin (Ad26) pohjautuvan RSV-rokotteensa kehittämisen (RS-viruksen torjunta vaatii rahaa – ja johtajuutta 14.5.2024). Rokote ei ollut teholtaan sen huonompi kuin nyt ja myyntiluvan saaneet Pfizerin ja GSK:n RSV-rokotteet, mutta luultavasti mahdolliset haitat ovat arveluttaneet ja johtaneet yhtiön ratkaisuun.
Venäläinen Sputnik V -koronarokote perustuu samaan adenovirusvektoriteknologiaan. Siinä ykkösannos on Ad26-pohjainen ja kakkosannos Ad5-pohjainen. Ei ole syytä olettaa, että venäläisen rokotteen haittavaikutukset olisivat erilaisia kuin AstraZenecan ja Johnson&Johnsonin rokotteiden, päinvastoin varmaan riski on ihan sama. Kuitenkaan tätä tietoa ei tunnu löytyvän. Joko verisuonitukoksia ei ole Venäjällä seurattu tai niistä ei vaan ole raportoitu. Rokotetta on käytetty laajalti sekä Venäjällä että muissa maissa, mutta nykyisin lienee vain Venäjä jäljellä.
Tuntuisi kovin riskialttiilta tuoda tässä vaiheessa uutta adenoviruspohjaista koronarokotetta markkinoille. Suomalainen Rokote Laboratories Finlandin nenäsuihkerokote perustuu adenovirusteknologiaan. Mitähän sille nyt kuuluu?
Kirjoittaja Timo Vesikari
