ASO3-adjuvantilla on Suomessa syystäkin huono maine. Sitä käytettiin sikainfluenssarokotteessa (Pandemrix, GSK), jonka seurauksena tuli narkolepsiaa lapsille ja nuorille. Apuaine oli tuskin yksin syyllinen, vaan haittavaikutus syntyi yhdessä influenssarokotteen muiden osien kanssa. Olisi jotenkin ollut parempi, jos tästä apuaineesta ei olisi enää tarvinnut kuulla. Toisin kävi. (Narkolepsiasta ja Pandemrixista on enemmän blogissa ”Sikainfluenssakokemukset Suomessa ja tuleva koronavirusrokotus” 13.8.2020.)

Keväällä 2020 GSK ilmoitti toimittavansa ASO3 apuainetta muille yhtiöille ainakin miljardiin Covid-19 rokoteannokseen.  Samoihin aikoihin Sanofi ja GSK kertoivat yhteishankkeestaan, johon Sanofi toimittaa Covid-19 antigeenin ja GSK ASO3 adjuvantin. Ajatus oli sama kuin aikoinaan Pandemrix-rokotteessa: vähän antigeenia (tavaran säästämiseksi) ja paljon apuainetta.

EU tilasi jo kesällä suuren määrän Sanofi-GSK-rokotetta ikään kuin sika säkissä. Varmaan asiaan vaikutti, että kysmyksessä on kaksi nimenomaan eurooppalaista lääkejättiä. Suomen kansallinen rokoteasiantuntijaryhmä KRAR ilmoitti syyskuussa 2020, että Sanofi-GSK:n rokote olisi yksi kolmesta Suomeen hankittavasta koronarokotteesta (muut olivat BioNTech Pfizer ja AstraZeneca). Päätös nosti kylmät väreet selkäpiihin.

Olikin helpotus, kun yhtiöt ilmoittivat vuoden 2020 lopussa, että Sanofi-GSK koronarokote toimii huonosti yli 50-vuotiailla ja suunnitelma vedettiin takaisin. Eipähän tarvitse tuskailla. Rokote ei varmaan palaa kuvioihin ennen kuin Suomi on jotakuinkin valmiiksi rokotettu muilla rokotteilla.

Toinen uutinen koskee Clover-yhtiötä (Kiina). Yhtiön trimeerinen S-proteiinirokote antoi faasi 2 tutkimuksessa voimakkaan immuunivasteen yhdessä ASO3 adjuvantin kanssa, heikomman amerikkalaisen Dynavax-yhtiön adjuvantin kanssa ja huonon vasteen ilman adjuvanttia. Helmikuun alussa yhtiö ilmoitti jatkavansa rokotteen tutkimuksia Dynavaxin CpG1018-adjuvantilla, vaikka rokotteeseen täytyy silloin laittaa enemmän S-antigeenia. Jossain kohdassa joko iski epäröinti tai sitten CpG1018 valittiin siksi, että Dynavax on muutenkin Clovenin partneri. Lopputulos oli kuitenkin hyvä.

Tähänastiset rokotteet ovat osoittaneet, että koronarokotuksissa pärjätään ilman voimakasta apuainetta. mRNA-rokotteissa tällaista ei ole, adenovirusvektorirokotteissa Ad-virus itse toimii adjuvanttina. Kokovirusrokotteissa ei ole muuta apuainetta kuin perinteinen alumiini.

ASO3 adjuvantin tarina tuskin päättyy tähän, mutta on helpotus, jos se pysyy poissa Suomesta. GSK ei ole koskaan myöntänyt Pandemrix-rokotteen ja narkolepsian välistä yhteyttä. Jos se myöntäisi, merkitsisi se todennäköisesti suurien korvauksien maksamista narkolepsiaan sairastuneille mm. Suomessa ja Ruotsissa. Nyt korvaukset Suomessa on maksettu valtion varoista.

Geeniteknologisesti tuotettu koronaviruksen S-proteiini on toki eri asia kuin karkea hajotettu influenssavirus, jota oli Pandemrix-rokotteessa. Voihan olla, että mitään narkolepsiaa tai muutakaan autoimmuunitautia ei esiintyisi ASO3-adjuvantoidun koronarokotteen yhteydessä. Nyt tätä pohdintaa ei tarvitse Suomessa käydä, mikä selkiyttää tilannetta.

On sinänsä erikoista, että rokotealan jättiyritykset Sanofi, GSK ja Merck eivät ole saaneet aikaan omaa koronarokotetta. Uudet tulokkaat ovat ajaneet ohi – ilman apuainekikkailua.

Kirjoittaja Timo Vesikari