Timo Vesikarin blogi

Adenoviruspohjaisten koronarokotteiden vaikeudet jatkuvat

Kolumnissa 29.9.2020 kirjoitin AstraZenecan (Oxfordin rokote) koronarokotteen faasi 3 tutkimuksen keskeyttämisestä vakavien haittatapahtumien vuoksi ja ennustin kaikkien adenoviruspohjaisten rokotteiden päätyvän rännistä alas. Nyt on ongelmia toisella adenoviruspohjaisella koronarokotteella, jonka valmistaja on Janssen (emoyhtiö Johnson&Johnson).

J&J ilmoitti 12.10. keskeyttävänsä koronarokotteensa faasi 3 tutkimuksen, koska yksi osanottaja ”oli sairastunut”. Tapausta ei kuvata tarkemmin, mutta ilmeistä on, että kyseessä on vakava haittatapahtuma.

Ei siis ole tietoa siitä, onko J&J:n haittatapahtuma sama kuin mikä johti AstraZenecan rokotetutkimuksen keskeyttämiseen. AstraZenecan tapauksessa Englannissa todettiin 8000 osanottajan joukossa joko yksi tai kaksi transversaalimyeliittia, eli halvausta. Tutkimusta on keskeytyksen jälkeen jatkettu Brasiliassa ja Etelä-Afrikassa ja – ilmeisesti kansallisista syistä – myös Englannissa, mutta ei USA:ssa. Yhdysvaltain viranomaiset (FDA) tutkivat edelleen asiaa eivätkä ole vieläkään antaneet lupaa tutkimuksen jatkamiseen.

J&J:n rokotteessa koronavirusantigeenin kuljettimena on adenovirus 26 (Ad26). AstraZenecan rokotteessa se on Ad 5, kiinalaisessa CanSino rokotteessa se on Ad5 ja venäläisessä Sputnik V rokotteessa on sekä Ad5 että Ad26. Jos ongelma liittyy kuljettimeen se siis voi koskea näitä kaikkia.

Adenoviruspohjaisia koronarokotteita on kehitetty monessa paikassa ja ne ovat olleet eturintamassa ihmistutkimuksissa. Nopeutta selittää se, että adenoviruskuljettimia on ollut valmiina näissä laboratorioissa, koska niiden pohjalta on viime vuosina kehitetty muita kuin koronarokotteita. Adenoviruspohjaisia rokotteita ei kuitenkaan ole rekisteröity, saati käytetty laajasti. Janssen sai vasta tämän vuoden heinäkuussa myyntiluvan EU:ssa Ad26-pohjaiselle Ebolavirusrokotteelle (Zabdeno). Tämäkin lupa myönnettiin poikkeuksellisesti ilman laajaa kontrolloitua tutkimusta. Lyhyesti sanottuna adenoviruspohjaisten rokotteiden turvallisuustieto on kapealla pohjalla.

Adenoviruskuljettimet ovat ”puolieläviä” viruksia, jotka eivät lisäänny ihmisessä mutta jotka saadaan lisääntymään tehokkaasti soluviljelmissä tuotantoa varten. Ihmiselle annettuna ne tunkeutuvat solujen sisään, mutta ”infektio” jää siihen. Adenovirukset ohjaavat kuitenkin immuunivastetta haluttuun suuntaan: T-soluvaste ja Th2-tyyppinen vasta-aineiden muodostus. Ne toimivat siis ikään kuin adjuvantit.

Oma vähäinen kokemukseni adenovirusrokotteista rajoittuu Janssenin Ad26-RSV rokotteeseen, jota koskevaan tutkimukseen osallistuin pari vuotta sitten. Tutkimuksessa jotkut lapset saivat kuume- ja vilunväristyskohtauksia muutama tunti rokotuksesta. Janssenin kommentti oli, että tämä on kummallista, koska Ad26-Ebola rokotteen tutkimuksissa Afrikassa ei ollut havaittu mitään vastaavaa. On täysin mahdollista, että molemmat olivat oikeassa, sillä eri populaatiot voivat olla eri tavalla herkkiä rokotteen haittavaikutuksille. Olihan Suomessa – geneettisistä syistä – enemmän narkolepsiaa sikainfluenssarokotuksen jälkeen kuin muissa maissa.

On siten mahdollista, että AstraZenecan Ad5-koronarokotteen kohdalla todettuun transversaalimyeliittiin riski on suurempi Englannissa kuin Etelä-Afrikassa. Mutta nyt on kysymys rokotteen käyttämisestä Euroopassa. EU on laskenut paljolti tämän rokotteen varaan ja Suomi siinä mukana. Yhteensä on varattu 400 miljoonaa annosta. USA on puolestaan tukenut J&J:n adenoviruspohjaisen rokotteen kehittämistä miljardilla dollarilla, joten pelissä on paljon.

Jos Ad-pohjaisten koronarokotteiden korttitalo romahtaa, ovat hyvät neuvot kalliita. On mahdollista, että todetut vakavat haittatapaukset ovat todella harvinaisia, mutta silti todellisia rokotukseen liittyviä riskejä. Kun rokotetta on tarkoitus antaa miljoonille tulevat harvinaisetkin haitat esille.

Adenoviruspohjaisia rokotteita on kehittänyt myös Vaxart-yhtiö, mutta sen Covid-19 rokote annetaan suun kautta. Myös suomalaisten professorien Kalle Saksela ja Seppo Ylä-Herttuala keväällä esittelemä nenäsuihkeena annettava Covid-19 rokote käyttää adenovirusta kuljettimena. Siinä virus on elävä ja lisääntymiskykyinen, joten se onkin jo toinen juttu.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Toivotaan, toivotaan koronastrategia

Sanna Marin ja hänen hallituksensa osoittivat todellista johtajuutta tasan kerran koronaepidemian aikana, maaliskuusssa 2020. Valmiuslaki ja Uudenmaan sulku olivat sen verran näyttäviä toimenpiteitä, että ihmiset

Lue artikkeli >>

Kansalliset koronarokotteet

Koronapandemian alussa vuonna 2020 vallitsi suuri epätietoisuus siitä, miten rokotteiden kehitys uutta koronavirusta vastaan tulisi tapahtumaan ja ennen kaikkea siitä, mikä tie johtaisi menestykseen. Perinteisillä

Lue artikkeli >>

Koronassa ei synny laumasuojaa

Kirjoitin 17.12.2020 blogin otsikolla ”Entä jos korona käyttäytyy kuin rotavirus”. Tuolloinen ennustus näyttää monessa suhteessa pitävän paikkansa. Rotavirusrokotukset aloitettiin Amerikoissa vuonna 2006 ja Suomessa vuonna

Lue artikkeli >>