Timo Vesikarin blogi

Adenovirukseen yhdistetyt koronarokotteet

Vain viikko Modernan RNA-rokotteen faasi I julkaisun jälkeen ilmestyi 20.7.2020 arvovaltaisessa The Lancet -lehdessä kaksi artikkelia adenovirusvektoriin yhdistetystä korona (COVID-19) rokotteiden faasi 1/2 tutkimuksista ihmisellä. Ensimmäinen artikkeli oli ns. Oxfordin rokotteesta ja toinen Wuhanissa kehitetystä rokotteesta; molemmista on jo aiemmin tihkunut paljon ennakkotietoja. Arviot ja kommentit mediassa ovat olleet varovaisen myönteisiä.

Molemmissa rokotteissa on sama SARS-CoV-2 viruksen ”piikkiproteiini”, jota vastaan suunnattua immuniteettiä pidetään keskeisenä koronavirusinfektion torjunnassa. Koronavirus on yhdistetty lisääntymiskyvyttömään adenovirukseen, eli rokotteessa on paljon enemmän adenovirusta kuin koronaa. Adenoviruksen tehtävänä on suunnata immuunivastetta oikein, siten, että kehittyy myös soluvälitteinen immuniteetti ja oikean tyyppisiä (ns. Th1) vasta-aineita. Väärin suuntautunut immuniteetti voisi olla vaarallista koronan tapauksessa.

Taustalla kummittelee vanha 50 vuoden takainen kauhukokemus RS-virusrokotteesta, jonka ”väärin” suuntautunut immuunivaste johti siihen, että virukselle altistuneet rokotetut lapset saivat pahemman taudin kuin rokottamattomat. RS-virus aiheuttaa vakavia alahengitystieinfektioita vähän samaan tapaan kuin COVID-19, joten kokemuksella voi olla merkitystä tehtäessä koronavirusrokotteita. RS-virukselle on myös äskettäin kehitetty samankaltaisia adenoviruspohjaisia rokotteita kuin nyt esillä olevat koronarokotteet.

Adenoviruksen käyttöön kantajana liittyy ongelma: rokotus voi epäonnistua, jos rokotettavalla on entuudestaan vasta-aineita adenovirusta vastaan. Wuhanin rokotteessa on ihmisen adenovirus tyyppi 5. Länsimaissa vasta-aineita tätä virusta vastaan on ehkä kolmasosalla, mutta Etelä-Afrikassa jopa 60 prosentilla ja Intiassa 80 prosentilla. Lancetissa julkaistussa tutkimuksessa todettiinkin selvästi, että adenoviruksen 5 vasta-aineet haittasivat koronavirusrokotuksen onnistumista, joskaan eivät kokonaan estäneet sitä. Oxfordin rokotteessa kantajana on apinan adenovirus, ja tätä vastaan ihmisillä ei yleensä ole vasta-aineita. Tosin niitä voi muodostua koronavirusrokotuksen sivutuotteena, mikä voi haitata seuraavien rokoteannosten antamista.

Adenoviruksen käyttöä vektorina on haitannut myös se, että yhtään tämän tyyppistä rokotetta ei ole aikaisemmin rekisteröity. Tämä huoli poistui muutama viikko sitten, kun Euroopan lääkevirasto EMA antoi myyntiluvan adenoviruspohjaiselle Ebola-rokotteelle. Liekö ajoitus sattumaa vai onko kysymyksessä ehkä tienraivaus tulevalle koronarokotteelle.

Viranomaisten kanta voi olla höllentynyt toisessakin suhteessa. Teimme vuodesta 2017 alkaen yhdessä englantilaisten kanssa tutkimusta adenoviruspohjaisella RS-virusrokotteella. Sekä Suomen geenitekniikan lautakunta että vastaavat viranomaiset Britanniassa edellyttivät tuolloin, että sekä rokotettavat että rokottajat on suojattava maskeilla ja suojatakeilla, sillä rokote tulkittiin geenimuunnelluksi organismiksi. Viranomaisten suhtautuminen on varmasti nyt muuttunut. Britannia haluaa nimenomaan Oxfordin rokotteen. Mediatietojen mukaan myös Suomi neuvottelee tästä rokotteesta.

Itse Lancetissa julkaistut tutkimukset olivat varsin lupaavia. Molemmat rokotteet ”toimivat”, ja rokotetuille tuli sekä COVID-19 vasta-aineita (erityisesti virusta neutraloivia vasta-aineita) että soluvälitteinen immuunireaktio. Haittavaikutukset olivat yleisiä, mutta kohtuullisia. Englannissa havaittiin, että haittavaikutuksia voidaan vähentää antamalla rokotettaville parasetamolia. Kummassakin tutkimuksessa useimmat koehenkilöt saivat vain yhden annoksen rokotetta.

Jos tämän perusteella pitäisi veikata, toimivatko rokotteet tositilanteessa, eli syntyykö rokotuksesta suoja COVID-19 -tautia vastaan, vastaus on mielestäni positiivinen. Sen jälkeen alkavat kysymykset. Toimiiko rokote riskiryhmässä eli yli 70-vuotiailla? Entä lapsilla? Lapsia ei tällä tietoa suunnitella testattavaksi lainkaan.

Oxfordin rokotteen tehotutkimus alkoi välittömästi. Maina on mainittu Etelä-Afrikka, Brasilia ja Britannia, ja tutkittavien määrä olisi 30 000. Jos tämän suuruinen määrä ihmisiä rokotetaan asetelmalla rokote:lume 1:1 keskellä riehuvaa epidemiaa, vastaus suojatehosta voidaan saada nopeastikin. Voidaan esimerkiksi kerätä ensimmäiset 100 PCR-positiivista koronatapausta, purkaa koodi ja katsoa miten nämä jakautuvat rokotteen ja lumeen välillä. Jokin suojatehoprosentti saadaan varmasti ja se voi riittää rokotteen myyntiluvan myöntämiseen, mutta ei vastaa kaikkiin kysymyksiin. Asetelma, jossa rokotuksen ja altistuksen väliaika on lyhyt, antaa luultavasti liian hyvän kuvan rokotteen tehosta.

Ensimmäisessä tutkimuksessa annetaan varmaan vain yksi rokoteannos, ja se voi olla myös riittävä käytettäessä rokotetta epidemian tukahduttamiseen. Mutta pidemmän päälle tarvitaan rokoteohjelma, jossa annetaan heti alkuun kaksi annosta, puhumattakaan siitä, mitä tehdään jatkossa, eli tarvitaanko uusia rokotuksia tulevaisuudessa influenssarokotuksen tapaan.

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Rotarokote on jo diabetesrokote, osa 2

Vuoden 2024 alussa on ilmestynyt kaksi suomalaistutkimusta, jotka sivuavat aihetta lasten ykköstyypin diabeteksen ehkäisemisestä virusrokotteilla. Artikkelit eivät tunnu kohtaavan, eivätkä aiheesta kirjoittaneet toimittajat mainitse toinen

Lue artikkeli >>

1960-luvun lääketiedettä

Olen tykännyt katsoa TV-sarjaa Berliinin kuuluisasta Charité-sairaalasta. Draaman keinoin on käsitelty 1800-1900-lukuen vaihdetta, kolmatta valtakuntaa 1933-1945 ja viimeksi DDR:n alkuvaiheita. Saksan historian tapahtumat ja lääketieteen

Lue artikkeli >>

Tohtoreita kouluputkesta

Hallitus on päättänyt satsata tutkimukseen ja kohdistaa lisärahoitusta tohtorikoulutukseen. Suunnitelmana on rahoittaa seuraavien vuosien aikana tuhat uutta tohtorikoulutuspaikkaa. Satsaus on Suomen oloissa suuri ja luulisi,

Lue artikkeli >>

Tuhkarokkouutiset tuovat vaihtelua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puhuu mieluummin mistä tahansa muusta tartuntataudista kuin koronasta. Viime syksynä, kun oli ilmeistä, että koronatehosteiden antamisessa oli pahasti myöhästytty, niin

Lue artikkeli >>