Vanhan Bion seinällä minulla oli Amerikasta otettu lehtileike, jossa luki ”When working towards the solution of a problem it always helps if you know the answer”. Tutkimusta, jonka tulos tiedetään etukäteen, voi myös kutsua nollatutkimukseksi. Miksi ylipäänsä pitäisi tehdä vaikkapa rokotetutkimuksia, joiden tulos tiedetään ennalta?
Tällaisia ajatuksia tuli varmaan mieleen muillekin kuin minulle katsoessa MTV3:n ohjelmaa, jossa puhuttiin uudesta vyöruusurokotetutkimuksesta. FVR:n (Finnish Vaccine Research) eli käytännössä THL:n edustajat olivat ujuttaneet toimittajalle tekstin, jossa sanottiin, että aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet vyöruusurokotteen (Shingrix, GSK) vähentävän dementiaa, mutta että tulos pitää vielä varmentaa uudella tutkimuksella. Siksi Suomessa on nyt aloitettu saman rokotteen tutkimus, johon pyritään saamaan 25 000 – 35 000 osanottajaa. Ovatko aiemmat tutkimukset olleet liian pieniä? No ei. USA:n ja Walesin tutkimukset ovat pohjautuneet satojen tuhansien väestöihin (Rokottaminen suojaa (vähän) dementialta 27.1.2026).
Oli uusi tutkimus merkityksellinen tai ei, niin on selvää, että sen saaminen FVR:lle on taloudellinen onnenpotku. Tämä uusi rokotetutkimusyhtiö on perustamisestaan saakka lähinnä polttanut rahaa. Raha (8 miljoonaa euroa) tuli alun perin valtion myöntämästä pääomituksesta ja on huvennut vuosi vuodelta (Voiko THL saada rahoitusta rokotetutkimuksista? 30.5.2024). Uusi vyöruusurokotetutkimus kääntää suunnan ja voi tehdä FVR:n voitolliseksi, joten totta kai tilaisuuteen on kannattanut tarttua. Mutta mitä järkeä uudessa tutkimuksessa on sponsorin eli GSK:n kannalta? Joku koira tässä on haudattuna.
GSK:n ja THL:n välisillä kytkykaupoilla on pitkä historia. Nyt FVR:n perustaminen ja sen kautta tapahtuva liiketoiminta tekee kaupat vähemmän alttiiksi kritiikille. Tunnettu vanha esimerkki kytkykaupoista on vuodelta 2008 ja meni suunnilleen näin: Te (THL tai Suomi) ostatte meiltä (GSK) lintuinfluenssarokotetta muutamalla kymmenellä miljoonalla eurolla varastoon, ja me tilaamme teiltä ison pneumokokkirokotetutkimuksen vähän pienemmällä summalla. Kaupat tuli.
Vyöruusurokotteen kohdalla kysymys voi olla vaikkapa yleisesti suhteiden lämmittelystä (tämä on arvailua). THL on äskettäin saanut valmiiksi selvityksen vyöruusurokotteen tarpeellisuudesta väestötasolla. Siinä todetaan pääpiirteittäin, että rokote olisi tarpeellinen Suomessa ja sillä saavutettaisiin huomattavat terveyshyödyt ja myös kustannushyödyt, jos rokote olisi ”normaalihintainen”. Mutta se ei ole, vaan kallis. THL:n selvitys päätyy toteamaan, että vyöruusurokotus voitaisiin ottaa kansalliseen rokotusohjelmaan (esim. yli 75-vuotiaille) jos hinta olisi kohtuullinen. Syvemmän tutkimusyhteistyön myötä sopiva ratkaisu voisi löytyä.
On uudessa prospektiivisessa tutkimuksessa toki aina jotain hyviä puolia, vaikka se ei välttämätön olisikaan. Mutta siihen liittyy myös eettinen ongelma: osa tutkittavista saa plaseboa eli lumerokotetta. Tämä on normaalia varhaisvaiheen tutkimuksissa, mutta ei enää, kun vyöruusurokote kuuluu yleisten rokotussuositusten piiriin jo monissa, ellei useimmissa maissa. Suomessa suositusta ei ole annettu, ehkä taktisista syistä, jotta tällainen uusi tutkimus voidaan vielä tehdä.
Vertailun vuoksi voi muistella, millainen tilanne oli narkolepsian kohdalla. Oli selvää, että GSK:n valmistama Pandemrix-rokote aiheutti narkolepsiaa, mutta GSK kiisti syy-yhteyden ja kiistää edelleen. He sanoivat, että asiaa pitäisi tutkia lisää ja että he tukevat tutkimusta. Tämä tarkoittaisi, että satoja tuhansia uusia henkilöitä altistettaisiin tarkoituksella Pandemrix-rokotteelle plasebokontrolloidussa tutkimuksessa, jotta nähtäisiin, kuinka moni saa narkolepsian.
Vyöruusurokotteen kohdalla ei näin pahasta asiasta ole kysymys, mutta kuitenkin, olettamuksen mukaan plaseboa saavat sairastuvat paitsi vyöruusuun myös dementiaan rokotettuja aiemmin tai useammin. Edellisissä tutkimuksissa vyöruusurokotteen suojavaikutus dementiaa vastaan on ollut suuruusluokkaa 20-30%, mutta niin että dementian puhkeaminen pikemmin siirtyy kuin estyy kokonaan. Tätäkin voi nyt selvittää lisää, mutta oletettavasti tulos on sama kuin ennen. Sinänsä hyvä asia on, että näinkin isossa tutkimuksessa moni suomalainen saa vyöruusurokotteen, vaikka se ei ole rokotusohjelmassa.
Seuraava kysymys on, että miksi kohteeksi on valittu juuri vyöruusurokote. Aiempi tieto viittaa siihen, että monella muulla rokotuksella saadaan samantapainen suojavaikutus dementiaa vastaan. Itse asiassa ensimmäinen havainto oli influenssarokotuksesta. Siinä, kuten monen muunkin rokotteen kohdalla, ongelma on halpa hinta, minkä vuoksi uuteen tutkimukseen ei juuri kannata panostaa. Shingrix-rokotteen hinta Suomessa on 210-270 euroa per annos eli kahden rokotuksen hinta on 500 euron paikkeilla. Alennuksellakin siitä varmaan jäisi valmistajalle katetta, jos rokote ostettaisiin kansalliseen rokotusohjelmaan.
PS. Olisi kannattanut kuunnella omia neuvoja ja ottaa vyöruusurokote hyvän sään aikana. Nyt zoster pääsi yllättämään. Onneksi on sentään viruslääkkeet.
Kirjoittaja Timo Vesikari
