Suomea kohtasi muun maailman lailla sikainfluenssa H1N1 epidemia talvella 2009-2010. Ensimmäiset tiedot uudesta tappavasta influenssaviruksesta tulivat Meksikosta huhtikuussa 2009 ja jo seuraavassa kuussa päätettiin rokotteen hankkimisesta Suomeen tähtäimessä koko väestön rokottaminen. Lopulta 52% koko väestöstä ja 75% alle 15-vuotiaista rokotettiin sikainfluenssarokotteella loppuvuodesta 2009 (Lumio 2019). Sikainfluenssasta tiedettiin tuolloin, että se oli erityisen vaarallinen nuorille aikuisille ja mm. raskaana oleville naisille, mutta ei niinkään vanhuksille. Rokotusten kohdentaminen nuoriin oli siten perusteltua.
Suomessa käytetty Pandemrix® (GSK) -rokote on sittemmin tunnettu narkolepsiayhteydestään. Rokotuksiin liittyneitä narkolepsiatapauksia kertyi yli 200, pääosin 4-19-vuotiailla. Pandemrix-rokotteen jälkeisestä narkolepsiasta raportoitiin Suomen kanssa samanaikaisesti elokuussa 2010 myös Ruotsista. Ruotsissa tehtiin sittemmin laaja väestötason selvitys, jossa todettiin, että narkolepsiaa ei esiintynyt yli 40-vuotiailla. Tämä on mielenkiintoinen ikäraja, sillä juuri 40 vuoden iästä alkaa ihmisen immunologinen vanheneminen. Narkolepsiaa esiintyi siis nuorilla, joilla immuunivaste on voimakkaimmillaan.
Toinen edellytys rokotuksen jälkeiselle narkolepsialle oli tietty perinnöllinen tausta, kudostyyppi HLA DQB1*06:02. Tätä rakennetta on Suomen väestössä 28 prosentilla, mikä on paljon ja selittää osaltaan sitä, miksi narkolepsia tuli ilmi juuri Suomessa. Toisaalta Pandemrix-rokotteen jälkeinen narkolepsiayhteys on havaittu kaikkialla muuallakin missä sitä on tutkittu, mm. Englannissa ja Irlannissa. Minkään muun sikainfluenssarokotteen yhteydessä narkolepsiaa ei havaittu.
Mikä sitten Pandemrix-rokotteessa oli ”vikana”? Kyseessä oli ”hajotettu virus” -tyyppinen rokote, jossa on influenssaviruksen kaikkia proteiineja, mukaan lukien nukleoproteiini. Outi Vaaralan tutkimusten mukaan juuri nukleoproteiini voi olla syypää. Se on toistuvia antigeenirakenteita sisältävä iso valkuainen, joka on voimakkaasti immunogeeninen. Kuitenkin saman valmistajan yleisesti käytetty kausi-influenssarokote Fluarix on muuten samankaltainen, mutta siinä ei ole ASO3 adjuvanttia eikä sen ei tiedetä aiheuttaneen narkolepsiaa.
Ilmeinen ero on Pandemrixin sisältämä adjuvantti ASO3. Salanimen takana on skvaleenin ja alfa-tokoferolin (E-vitamiini) yhdistelmä ja se on voimakkain apuaine myyntiluvallisissa rokotteissa. Miksi tätä adjuvanttia lisättiin sikainfluenssarokotteeseen?
Ennen sikainfluenssavirusta H1N1 oli lintuinfluenssa H5N1, jonka pelättiin aiheuttavan pandemiaa ja jota vastaan kehitettiin rokotteita. H5N1 oli huonosti immunogeeninen ihmisellä ja siksi siihen lisättiin adjuvanttia. Lintuinfluenssarokotetta ei koskaan käytetty laajasti, mutta Suomikin (lue THL) hankki sitä varmuuden vuoksi GSK:lta. H1N1 antoi hyvin immuunivasteen ihmisellä, mutta siihen lisättiin kuitenkin sama adjuvantti, koska lintuinfluenssarokotetta käytettiin mallina. Suomi teki nopeasti Pandemrix-rokotteen hankintapäätöksen ”vanhasta muistista”. Rokotehankinnan yhteydessä valmistaja sanoutui irti tämän testaamattoman rokotteen mahdollisista haittavaikutuksista ja Suomi otti itse vastuun.
Pandemrix-rokote toki toimi ja laajat, joskin myöhästyneet, joukkorokotukset karkeasti ottaen puolittivat sikainfluenssaepidemian vaikutukset talvella 2009-2010. Mutta hinta oli kova. Yhdistelmä nuori ikä, perinnöllinen alttius ja liian voimakas rokote johti autoimmuunireaktioihin hypokretiinihormonin kanssa ja edelleen narkolepsiaan ja siten pysyvään vammautumiseen yli 200 lapsella ja nuorella.
Pandemrixin valmistaja GSK ei ole koskaan myöntänyt rokotteen ja narkolepsian välistä yhteyttä. Näin yritys ei joudu suoraan korvausvelvolliseksi. Rokotejätin vaikutusvalta on niin suuri, että Euroopan lääkeviranomainen EMA ei sekään pidä asiasta ääntä. Pandemrix-rokote on edelleen rekisteröity. EMA:n suositus on, että rokotetta ei käytettäisi alle 20-vuotiailla.
Adjuvanttiasia on hyvinkin ajankohtainen, kun nyt suunnitellaan ASO3:n lisäämistä joihinkin koronarokote-ehdokkaisiin (HS 12.7.2020). Covid-19 -viruksen erityinen riskiryhmä on yli 70-vuotiaat, ja koska vanhojen immunivaste on heikko, voisi olla perusteltua lisätä heille tarkoitettuun koronavirusrokotteeseen adjuvanttia. Narkolepsiaa ei siinä iässä tarvitse pelätä. Jos vanhukset nukahtelevat niin se johtuu muusta syystä. Mutta pitäisi olla tarkkana, että ASO3-apuainetta ei lisätä nuorille tarkoitettuun Covid-19 rokotteeseen.
GSK:lla on yhteistyötä kiinalaisen Clover-yhtiön kanssa ASO3 adjuvantin lisäämiseksi Covid-19 -rokotteeseen, joka sisältää koronaviruksen piikkiproteiinia trimeerimuodossa. Rokote on jo ihmiskokeissa. Lisäksi GSK tarjoaa samaa apuainetta muidenkin yhtiöiden valmistamiin koronarokotteisiin. Ilmeisesti Suomen ja Ruotsin narkolepsiakokemukset eivät enää ole mielessä tai eivät vaikuta suunnitelmiin näiden maiden ulkopuolella.
Lähdeviite: Lumio J. Sikainfluenssapandemia 2009-2010 ja rokotuksia seurannut narkolepsia. Duodecim Terveyskirjasto 15.11.2019. Terveyskirjasto.fi
