Tähänastiset koronarokotteet, mukaan lukien ylivoimaisesti suosituimmat mRNA-rokotteet, perustuvat alkuperäiseen Wuhanin koronavirukseen, eli kahden vuoden takaiseen kantaan. Sen jälkeen on tullut variantti toisensa jälkeen: alfa, beeta, gamma, delta, kappa, myy ja lambda. Joka kerta on puhuttu mahdollisuudesta ja tarpeesta kehittää täsmärokote uusia variantteja vastaan, mutta näin ei ole tehty. Sen sijaan on mitattu vanhan rokotteen antamaa ristisuojaa variantteja vastaan ja todettu, että ristisuojaa on. Tunnetusti ristisuoja variantteja vastaan paranee, kun annetaan tehosteannoksia. Meneillään oleva kolmas rokotuskierros on erityisen tarpeen, jotta suoja delta-varianttia vastaan pysyy riittävänä.
Entä sitten omikron? Omikron on sen verran erilainen, että vanhan rokotteen antama ristisuoja on heikompi. Pfizerin netissä julkaistun tiedotteen mukaan rokotuksen jälkeiset koronavasta-aineet neutraloivat omikronia vain 1/25 osan verran siitä, mitä alkuperäistä koronavirusta. Toisaalta kolmas rokotus antaa tehosteen, jossa vasta-ainetaso nousee 25-kertaiseksi. Ota tästä nyt selvää, miksi juuri 25. Mutta päätelmä kuitenkin on, että kolmesti rokotetuilla on ainakin kohtalaisesti suojaa myös omikronia vastaan. Israelissa puuhataan jo neljättä rokotuskertaa. Varmaan riskiryhmien suojaa omikronia vastaan pystytään toistuvilla tehosteilla ylläpitämään, mutta edessä ovat usein toistuvat tehosteet.
Erityinen ongelma-alue ovat lapset. Rokotteen kehittämistä lapsille ei mitenkään kiirehditty ja lasten rokotukset päästiin alkamaan myöhään, ja sitten tuli omikron, joka leviää erittäin tehokkaasti lapsissa. USA:ssa vasta 15% lapsista on rokotettu, Suomessa ei juuri lainkaan. USA:ssa lapsia sairastuu omikronin vuoksi enemmän kuin koko koronapandemian aikana. Vaikka omikronin aiheuttama tauti on lievempi kuin muiden varianttien, niin suuret tapausmäärät johtavat siihen, että sairaaloihin päätyy enemmän lapsia kuin koskaan. Sama on varmaan edessä Suomessakin, kunhan koulut alkavat ja harrastukset pääsevät vauhtiin. Vain harva 5-11v lapsi ehtii saada edes yhtä rokotusta ennen todennäköistä altistumista omikronille.
Etelä-Afrikasta, omikronin kotimaasta, kuuluu kuitenkin myös hyviä uutisia. Epidemia alkaa laantua ja tapauksia on 30% vähemmän kuin huippuaikana. Ilmeisesti suurin osa lapsista ja nuorista on jo saanut tartunnan. Etelä-Afrikasta on alusta alkaen kerrottu, että omikron-tartunta suojaa deltalta. Kunnon tutkimustietoa en ole nähnyt, mutta viesti on hyvinkin rohkaiseva.
Tässähän voi nähdä aineksia elävään rokotteeseen. Omikron nykyisellään on tietenkin aivan liian ärhäkkä rokotteeksi, mutta ehkä sitä voisi geneettisellä manipulaatiolla heikentää edelleen, jolloin saataisiin elävä rokote vaikkapa nenäsuihkeena annettavaksi, influenssarokotteen tapaan. Tähänastiset variantit ovat olleet aivan liian vaarallisia, jotta tällaista olisi voitu harkita edes ajatusleikkinä.
Jos kohta omikronista tehtävä elävä rokote on vielä tosi kaukana, niin omikronin piikki (s-)proteiiniin perustuva mRNA-rokote on jo tekeillä ja valmistuu 3-4 kuukaudessa. Mitä sitten tapahtuu? Korvataanko nykyinen rokote omikron mRNA-rokotteella vai tuleeko omikron-rokote nykyisen lisäksi? Omikron voi tuohon aikaan hyvinkin olla koronan valtavariantti, joten täsmärokote sitä vastaan on tarpeen, vaikka omikron-tauti olisikin keskimäärin lievempi. Olennainen kysymys on, suojaako ja jos niin missä määrin omikron-rokote muiden varianttien aiheuttamaa tautia vastaan. Jos ristisuoja ei toimi näin päin, niin omikronin lisäksi pitää rokotteeseen laittaa muitakin variantteja. Nykyistä rokotetta tuskin silloin kannattaa jatkaa, vaan tarvitaan vaikkapa omikron+delta yhdistelmärokote. Tämä käy jo vaikeammaksi.
Kuitenkin voisi veikata, että nykyisten ristisuojaan perustuvien mRNA-rokotteiden kulta-aika voi jossain vaiheessa olla ohi. Nyt on kuitenkin vielä vaikea visioida, mitä niiden tilalle tulisi.
Kirjoittaja Timo Vesikari
